Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä.
Ei tukkivaltaisia leimikoita kannata hankinnalla myydä näillä hinnoilla ollenkaan.
Joku aika sitten myin pystykaupan (varttuneen harvennuksia) kylkiäisenä hankintana toiselle taholle (energiapuun ostaja) 120 m3 haapaa – otatan hakkuissani aina ennaltaehkäisevästi kaikki haapapuut pois – josta jäi teon ja kuljetuksen (17 e/m3) jälkeen käteen 31 e/m3. Aiemmin sain pystykaupalla haapapuusta enimmillään 10 e/m3, joten olen tyytyväinen hankintakauppaan. Opin tuosta, että kannattaa jotain osia myydä leimikosta eri ostajille, jos kertyy tavaraa, jota ei pääosan ostaja halua tai se maksaa niistä huonosti.
Pylvästä olen myös joskus harvoin (pylväsmännikköjä minulla ei juuri ole) myynyt, ja lopputulos niissäkin ollut hyvä, normitukkia ei paljon metsäyhtiölle jäänyt.
Sahaan kannot lyhyiksi, ei niin paljon tule kompasteltua, kun käy joskus myöhemmin kuviolla. En tiedä sitten, onko se nykyajan tyylipoliisien mielestä oikeaoppista, mutta niin vain haluan tehdä, ja hyvin toimii. Talvella en raivaa, koska kannot jäisivät pitkiksi ja raivaussahan terällä sahaisi kiviin, mutta jos joku niin hölmö haluaa olla, sekään ei ole minulta pois.
Metsähommissa ei ole Hiluxin voittanutta, maavara 30 cm vakiona, menee mistä vaan. Silitysraudat (=sähköautot) kannattaa jättää metsähommissa suosiolla kotipihaan.