Käyttäjän Kahlschlag kirjoittamat vastaukset
-
”Useamman tilan omistajan myydessä jotain hankalampaa palstaa tulee pahimmillaan 75 prosenttia hankintamenosta luovutusvoiton laskentaan.”
Metsää ei myydä, sitä ostetaan. Ja mietitään asiat ennen kuin ostetaan, eli mm. ei osteta mitään suojelukohteita, vaan tuottavaa metsämaata, jossa puu kasvaa. Tarvittaessa tehdään metsätiet, kunnostusojitukset, lannoitukset ja raivaukset, joilla tuotantopuusto kasvaa vielä paremmin, ei ole rakettitiedettä.
V. 2024 myin energiapuuta ostavalle firmalle rankana 120 m3 haapaa, joka kertyi 8 ha kakkosharvennuskuviolta. Kun teko ja kuljetus vähennettiin, sain 31 euroa/m3. Tähän asti ennätykseni oli sitä ennen kuituna myydystä haapapuusta saamani 10 euroa/m3, että tuli vähän parannusta.
Olen muutenkin hakkuissa antanut pysyväisohjeen, että kaikki ainespuukokoinen haapa otetaan pois, niin eliminoin ongelman, ennen kuin se on ehtinyt syntyäkään (mahdolliset metsänkartoittajat eli vakoilijat).
Kaikissa organisaatioissa kaikkein pahinta tuhoa on maailman sivu aiheuttanut ahkera ja tyhmä työntekijä, sellaisia on ehdottomasti varottava.
Erityisesti tuollaisia näyttää Luken uusimpien hiilinielumittausten perusteella löytyvän runsaasti Lukesta ja Jyväskylän yliopistosta, valitettavasti.
Metlan aikana hommassa oli sentään järkeä, kun tehtiin empiiristä tutkimusta, ei nykymuodin mukaisia tietokonesimulaatioita eli hutkimusta.
Eivät minusta ainakaan 2023 mallin FS 490:n lämpökahvat ole mikään vitsi.
Niissä oli kyllä heti aluksi ongelma, että lakkasivat vajaan viikon yhtämittaisen sahaamisen jälkeen toimimasta. Vika ei selvinnyt, vaikka vaihtoivat koko kahvaosan, joten maahantuoja ehdotti, että annan sahan heille Saksaan tutkittavaksi ja he antavat minulle uuden sahan, johon suostuin.
Hyvin ovat lämpökahvat toimineet sen jälkeen. Tuosta FS 460-lelusta en tiedä mitään, kun olen käyttänyt vain sahoja FS 480, 490 ja 560 (viimeiseen ei saanut lämpökahvoja) palstojeni hoidossa. Kokemusteni mukaan FS 490 on riittävän tehokas ostopalstojen ”viidakoita” raivattessa ja lämpökahvat erittäin tarpeen syksyn viileillä keleillä.
FS 560 ei tuo käytännössä juurikaan lisää tehoa ja on pitkäputkisena sekä painavampana kömpelömpi, mutta pidän sitä nykyään aina mukana varasahana.
Kyllä suometsäkuvioilla pitää hyvät ojat olla, että vesitalous on kunnossa ja että puu kasvaa. V. 2024 kunnostusojitin 15 ha umpeenkasvaneita ojia ja naapuripalstan omistaja 10 ha.
Sanoin kaivuriurakoitsijalle, että mitään Metsähallituksen leikkiojia ei minulle kaiveta, vaan vähintään 90 cm syvät, ja hyvät ojat kaveri kaivoikin, paikoitellen 1 m syvät. Kemeratkin sai projektille, ei valittamista. Kelpaa taas puun kasvaa.
Suomen metsät ovat edelleen tukevasti hiilinielu, kasvu n. 103 milj m3/v., poistuma n. 85 milj m3/v., väittivät Luken vihervassareihin kallellaan olevat tutkijat mitä väittivät.
Luken virheelliset tutkimustulokset (joita joutunut oikomaan) ja laskutapojen jatkuvat muutokset eivät anna hyvää kuvaa ko. laitoksen nykyisestä metsätieteellisestä osaamisesta.
Metlan aikana tutkimustuloksiin pystyi luottamaan paremmin, taitaa olla nykyisin Luken tutkimus suurelta osin tietokoneohjelmilla simulointia.
Esimerkkkinä tästä edellä mainittu kuusen ensiharvennus 60 v. iässä, kun silloin rehevämmillä pohjilla Keski-Suomessakin on kuuset lyöty jo kenttään päätehakkuussa. Siten olen menetellyt omissa metsissäni, ja tuotto on ollut hyvä. Tuoton aikaansaaminen vaatii tietysti aktiivista ja oikea-aikaista metsänhoitoa, joka kaiken lisäksi saa aikaan myös sen, että hyvin hoidettu talousmetsä sitoo parhaiten hiilidioksidia.
Tehokkaasti metsiään hoitava ja metsissään raivaussaha aseenaan työskentelevä suomalainen metsänomistaja on ilmaston lämpenemisen vastaisen taistelun etulinjan sankari. Niin olen itse todennut ihmisille, tykkäsivät tai eivät.
