Nyt on myös sillai,että vaikka valoa tiheässä kasvustossa on latvassa eniten valo 97% ja maassa vain 3%,niin nyt valon ohjaa puun kuituoptinen kaapeli juuristoon,vaikka maan pinnalla tiheässä kasvustossa oisi vähä valoa.Valoa saadaan maan alle kuituoptisen kaapelin avulla siksi,että juurissa on reseptorit jotka ottavat valon vastaan kaapelin avulla ja siksi juurissa alkaa kehittymään Hys-proteiini ja edistää juuren kasvua,kaikki kasvit jotka ovat maan alla,saavat valoa,asia ei riipu valon määrästä maan pinnalla,vaan auringon punainen valo on hyvin tehokas maan alla

Tutkimus on New Scientist-lehti:Plants see underground by channelling light to their root.Eli kasvit saa valoa maan alla kaapelin ja reseptorin avulla eikä asia riipu maan pinnalla tiheässä kasvustossa hämärästä valosta

Sienitaudit tulee puuhun,jos puussa on haava,ei tiheässä metsässä.Eri sienitaudit tekee eri tavalla tauteja .Joku sientauti tekee toisella tavalla ja toinen toisella.Sienitauteja ei tule puuhun,jossa ei ole haavaa.Ensin pitää olla haava.Kuplamörsky-sienitauti tappaa taimia kulotusalueella,maan lämpötilan pitää olla +40,että itiöt itää.Ei pidä esittää,jos ei ole perehtynyt sienitauteihin.Jos on sairaita puita,ne pitää poistaa ja kannot ja hakkuutähteet ja vioitetut taimet.Täällä ei pidä esittää uskomuksia,jos ei ole lukenut asioita puiden sairauksista.Pitää olla ainakin metsäpatologian peruskurssi yliopistossa tai muuallakin,muuten saa puhua omia juttuja

No, metsiä joudutaan hakkaamaan esim työpaikkojen  suhteen,siis oisi vain toive,että metsiä ei tarvitsisi hakata.Metsäteollisuus tuo hyvinvointia Suomeen ja työpaikkoja on paljon.Metsiä pitäisi hakata metsä tahdon mukaan,tarkoitan,että metsiä hakataan metsän omilla ehdoilla,joita myös esitetään metsäekologiassa,siis Visakallio arveli eri tavalla

Kysykää Peteriltä:Wohlleben`s waldakademie.de,info@wohllebens-waldakademie.de

no jos kasvatetaan tiheässä puita,saadaan biomassaa enemmän hehtaarilta yksilajisessa puustossa,eli metsä tuottaa enemmän kun kasvaa tiheässä hitaasti yksilajisessa puustossa Peterin mukaan.Luonto  ei toimi ihmisen vaatimalla nopeudella.Nopeat puut ovat heikompia laadultaan ja puut ei sairastu tiheässä puustossa,ensin pitää haava tulla kuoreen.Ja on sienitauteja,että ne vaatii +40 lämpöä maassa,että itiöt itää eli pitää olla metsäpalo ensin.Lapin metsät kasvaa hitaasti,mutta ne on lujempia verrattuna Etelän puihin.Puut vanhenee sillai,että latva haurastuu kuten ihmisen tukka ja kuoreen tulee uriaLuonnon sääntö on,hidas eteneminen kaikkialla.Kasvaahan tässä minun lähellä isoja koivuja ja väli vain n.0.3 m ja ovat terveitä.Ei ne puut sairastu itsestään,vaan kuoreen pitää tulla haava ja haavoja tekee ihminen ja metsäkoneet.Eli metsää hakataan ja kasvatetaan nopeesti ja sammalla koneillä kylvetään puihin haavoja eli ihmisen oma syy,jos tulee puihin sairauksia,ihminen ite lahoittaa puita myös yhdessä luonnonolojen tapahtumilla,esim raskaat lumet,myrskyt jne

Eli nyt kasvatetaan harvassa ja korjataan puut pois,mutta samalla vioitetaan koneilla juuristoja ja puihin,taimiin tulee viotuksia ja kun tuleva puusuku kasvaa,niin ne sitten sairastuu eli ihminen ite vioittaa metsää.Tiheä metsä ei sairastu,jos ei ole aikaisemmin koneilla vioitettu puita ja juuristoja ihmisen osalta.Metsätaudit toisinaan kulkevat hitaasti 1 ha / 150 v tai nopeamminkin.Parempi oisi puut ajaa lanssiin hevosilla ja hakkuut tehä moottorisahalla tai justeerilla

No tässä lähellä pihaa on koivuja 0,5 metrin matkalla jo 3 ja ovat saman pitusia,sitten on koivuja  rykelmässä alle metrin ja yli metrin väli ja sitten on isoja joivuja ja väli 0,3 m .Suomalaiset harventaa siksi isoja välejä,että saisivat puut heti hakkuukypsiksi ja samalla nopeus syö laatu.Tiheässä kasvavat kasvavat hitaammin,mutta laatu on lujempi.Soppii ne koivut kasvamaa sakeassakin metsässä,olen minä nähnyt isoja koivujakin.Täällä oli isoja haapoja aika lähekkäin. Peterillä on luku:Puut vanhenevat arvokkaasti,Puu menettää myös kuorta kuten ihminenkin,ympärysmitta puulla kasvaa 1.5 cm–3 cm,mutta puu pudotta kuorta ja juurella on hilsettä.Puu ikääntyy ja alkaa kutistumaan.Puussa voi olla kuoria,jotka ovat nuoruuden ajoilta..Puu saa ultraviolettia säteitä ja puu alkaa vanheta eli suuri harvennusväli tuo mukaan lisää valoa,mutta samalla puu saa ultraviolettivaloa lisää ja sillai vanhenee.Tiheässä kasvustossa puu vanhenee hitaamminTohtori Lindo Kanadasta on tutkinut 500 vuotta vanhoja kuusia,puihin kerty uurteisiin sammalta,joissa oli sinilevää ja sade huuhto maahan ja lannoitti  nuoria puita.Siis jos harvennusväli on 2m,niin puu saa kyllä valoa,mutta samalla enemmän ultraviolettia joka sitten vanhentaa puuta ja puu kasvaessa nopeasti,laatu heikkenee