Käyttäjän kaapo123 kirjoittamat vastaukset
-
ja mannerlaatat liikkuu 2-10 cm vuosi ja maan liike luovuttaa ilmaan hiiltä ja kun puu alkaa lahoamaan, hiiltä menee ilmaan ja lehti pystyy ottamaan vain rajoitetun määrän hiiltä ja karikkeesta nousee hiiltä ilmaan ja kun ihminen hengittää,hiiltä menee ilmaan 218 g päivä lääkärin mukaan.Samoin suolistokaasut luovuttaa hiiltä ilmaan.Väestöä 8 miljardia.Samoin maanmuokkaus luovuttaa hiiltä ilmaan
kaapo123 12.6.2022, 07:14osa hiilestä metsässä palaa takasi ilmaan kun tulee yhteyttämiseen rubisco,
kaapo123 4.6.2022, 08:27Puun pituuskasvu riippuu neulasten lukumäärästä ja neulasia on vähä pienillä taimilla ja neulaset pienillä taimilla ei kykene ottamaan suuria valon määriä ja aineenvaihdunta on pienempi kuin suurilla puilla.
Neulasten kasvu,lukumäärä määräytyy jo edellisenä kasvukaudella
Tieto varastoituu talven ajaksi kärkisilmuun
Tiheässä kasvustossa puut kasvavat hyvin pituutta ja vähemmän paksuutta
Jos puu kasvaa harvassa,puu keskittää voimansa oksien ja rungon kasvatukseen pituuden kustannuksella ja näin on yleensä luonnossa,että joku toinen ominaisuus nousee toisen ominaisuuden kustannuksella ja näin myös jalostuksessakin o
mäntytaimikot suosittaa Metsäjätti StoraEnso kasvatettavaksi tiheässä ja silloin puun laatu pysyy hyvänä
jos puu kasvaa harvassa,puu kehittää paksuoksaisuutta ja silloin puun laatu alenee StoraEnson mukaan
kaapo123 4.6.2022, 06:04Kun puu kasvaa ,niin samalla neulaset muuttuvat,kun valoa lisääntyy.Iso puu osaa paremmin käyttää neulasilla valoa kuin pieni taimen.Tuulet ei synny itestään,ne tarttee ensin energian auringosta ja mikään kasvi ei pysty kasvamaan ilman auringon energiaa ja led-valoissakin valojen väreissä energiaa eri aallonpituuksissa.
kaapo123 4.6.2022, 05:58Kyllä se tieteen mukaan tuuli saa energian auringosta,kysykääpä ilmastoasiantuntijoilta. Niin sitten uskotte.Minä olen täällä esittänyt vain Peterin käsityksen,en esitä muuta.Peterin käsitys on,että puut pitää kasvattaa tiheässä alle metrin yksilajisessa metsässä ja puut huolehtivat juurillan kaikkien puiden ravinnosta ja jakavat ravintoa maan alla yksilajisessa metsässä.Puun latvat ottavat valoa 97 % ja maahan päin valoa menee 3 % kun pienet taimet ottavat valoa vain 3 % ja maan allakin on valoa juurissa,niin pienet taimet ei kykenekään ottamaan suuria valomääriä neulasten takia.Neulasten Pienet taimet joutuvat muuttamaan aineenvaihduntaa ja ja joutuvat muuttamaan neulasia semmosiksi,että neulaset sietävät suuria valomääriä ja sitten neulasten on myös muututtava ja kyettävä työstämään suuresta valomäärästä energiaa itselleen ja aikaa menee 1–3 v eli pienten taimien neulaset ei kestä isoja valomääriä,joita on latvuksessa.Auringon valossa on useita värejä ja punainen väri menee juuriin kuituoptisen kaapelin avulla ja juuri ottaa reseptorilla valon talteen ja siellä syntyy Hy5-proteiini,joka on tarpeen juuren hyvinvoinnille.Valo siis kulkee kuituoptisen kaapelissa yliopiston tutkimuksen mukaan.Jokainen meteorologi sanoo, tuuli saa energian auringosta ja maapallo pyörii auringon ympäri ja sitte aurinkokunta kokonaisuutena pyörii maapallon ympäri.Tämä on tieteen käsitys.Turha inttää vastaan
kaapo123 3.6.2022, 12:57Isot puut tiheässä yksilajisessa metsässä jakavat tasaisesti maan alla ravintoa kaikille Peterin mukaan,Peterin ajatus on,että harvennus vain alle metrin.No Lapissa mänty kasvaa tukiksi 500v ja Hämeenlinnassa 80-100v eli keskiarvo on 270–300 v.Sama pajuillakin,hidas Lapissa,nopeampi etelässäå
kaapo123 3.6.2022, 09:34eri puulajit kasvaa erilailla,kävin mittaamassa koivuja , Koivu 1 väli toiseen koivuun 26 cm ,ympärysmitta 90 cm ja toinen vieressä ,ympärysmitta 79 cm ja n. pituus sama,
Sitten koivu 2 ,väli 1.4 m toiseen koivuun,ympärysmitta 95 cm ja toisella 87 cm ja n yhtä pitkiä
kasvaahan ne eykalyptys puutkin rajusti,mutta jos kaikki kasvu pannaan yhteen,luonnon sääntö on hidaskasvu,jos lasketaan keskiarvo,tundran ja tropiikin puut,kun lasketaan keskiarvo,tulos on hidaskasvu,Pohjoisen männyt kasvaa hitaasti ja metsäraja oli Suomessa 130 milj vuotta sitten Jäämerelle asti ja Grönlannissa on kasvanut metsiä kauan sitten
kaapo123 3.6.2022, 05:46No minä olen käynyt metsissä jo alle kouluiästä alkaen.Äiti möi metsää ja 6 vuotiaana parkkasin pöllin 50-luvun lopussa,1958 menin kouluun syksyllä.Siihen aikaan uitto vei puut pyräissä.Kyllä monessa paikkaa kasvaa esim koivuja useita vierekkäin 2 metrilläkin.Kyllä ne puut kasvaa hyvin myös metrin väleinkin ja puiden pitää kasvaa tiheässä,niin niistä tulee kestäviä ja kasvavat iäkkääksi ja sato on suurempi hehtaariltakin.Metsiä ei pidä hakata avohakkuulla,vaan jättää siemenpuut.Sairaat ja salaman iskuista ja luonnon vioituneet puut pitää hakata pois ja kannot ja hakkuutähteet ja sillai sairauksia estetään.Liian harvassa kasvatus ei sovi luonnon omaan rytmiin.Luonto ite kasvattaa hitaasti ja hitaalla vauhdilla myös korjaa vikojakin.Eläimetkin saavat uusia osia hitaalla vauhdilla ja kallioille syntyy ekosysteemejä hitaasti.Nopea kasvatus ei ole luonnon ohje
kaapo123 2.6.2022, 08:30No kävin kouvuja katsomassa ja ne kasvo ihan hyvin,vaikka välimatka oli 0.3–0.5m,isoja pitkiä koivuja,paksuja,jopa 4 koivuu ,jotka kasvo 1.5 metrin matkalla ja isoja,paksuja ja pitkiä
kaapo123 31.5.2022, 06:02Eli uudet tieteelliset tutkimukset kertovat että kasvien juuret saa valoa maan alla juurien reseptorien avulla ,joka tämä valo tulee valokuitua pitkin juuren reseptoriin ja juuri reseptorin avulla hakee maan alla veden ja ravinnon eli kaikki kasvit saa maan alla valoa eikä asia ratkea sillai,että valoa oisi vähä kuusienkin alla ja tiheässä kasvavat puut ei sairastu itsestään,vaan puihin pitää tulla ensin haava ja prof.Manusco Italiasta on kirjoittanut kirjat Loistavat Kasvit,jossa kerrotaan suunnilleen samantyylisiä asioita kuin Peterin kirja ja kirja Kasvien Vallankumous