Käyttäjän Juniperus kirjoittamat vastaukset
-
Takan / uunin suuruudesta riippuu poltettavien klapien pituus ja paksuuskin. Useimmiten poltetaan liian pitkiä klapeja. Normaali kokoisessa takassa ja kakluunissa riittää klapin pituudeksi 25-30 cm. Jos kuivattaa puut ulkona, kattoa ei tarvita ennen elokuuta, mutta puiden alusta pitää olla ilmava, n.20 cm maasta. Elokuulla olis paras viedä klapit suojaan liiteriin , mutta jos jättää ne ulos ei pidä heittää pressua suoraan puiden päälle, vaan mieluimmin peltikate ja sekin n. 15 cm irti klapeista
Tulevaisuuden ala joka työllistää myös moniin muihinkin tehtäviin,jopa juuri noihin itseäsikin kiinnostaviin tehtäviin.
Lykkyä tykö !
Arvostan kyllä Metsäkeskuksen metsätiedon ylläpitoa ja niitä tietoja. Olen itse tehnyt metsätaloussuunnitelmat yli 35 vuotta omiin metsiini ja nyt viimeisen metsään.fi-tiedoston tietojen mukaan esim.n. 70 ha metsätilan tietoja vertaillessani totesin niiden olevan kohdallaan. Esim. puumäärissä (n.8100m3) oma arviointini oli 43 m3 enempi ,on n.puolen prosentin luokkaa. Joitakin räikeitäkin virheitä löytyi, mutta ne selviää hyvin kyllä metsäkäynnillä. Tulevaisuudessa tiedot varmaankin varmentuvat ja tarkentuvat nykyisistä, joten metsään.fi-tiedoilla pärjäilee hyvin kunhan käy tiedot tarkistamassa maastossa
On lannoitettu sellaisiakin metsiä joissa kasvu on ollut melko hyvä jo ennen lannoitustakin. Onhan selvää ,että 1,5 cm kasvulustot kasvattava puu on hauraampaa kuin 0,5 cm lustoinen puu. Metsiä pitäisi lannoittaa järkevästi, eikä pikakasvatusta suosien.
Jos Suomen ojittamattomat suot kerran kasvavat saman verran kuin mitä turvetta nostetaankin, niin turvevarat pysyvät suomessa suunnilleen samankokoisina tulevaisuudessakin, siis erittäin suurena. Turvevarat voivat kyllä olla Suomelle tulevaisuudessa vaikkapa ”kultakaivos”,mutta turvevaroja ei kannattaisi kasvattaa jo kaivettuja ojia suurin kustannuksin umpeen tukkimalla. Ainakin suurin osa Etelä-Suomen heikohkosti kasvavista ojitetuista soista saataisiin mel ko hyvin puuta kasvaviksi hiilinieluiksi täydennysojituksilla, lannoittamalla ja vanhoja ojia kunnostamalla, sillä melko paljon tuon ojituspuumin aikoina ojia tehtiin vetämällä vinssillä suuria oja-auroja joita kohdalle sattuneet kannot,karit ja kivet nostivat niin että ojanpohjiin tuli kohoutumia jotka katkaisivat veden kulun.Näiden jälkikorjaus jäi monin paikoin korjaamatta.
Puukin kanssa samalla linjalla turvemaiden ennallistamisessta, ja A. Jalkaselle huomauttaisin , että jos turve poistetaan suosta ennemmin tai myöhemmin niin ei sen tarvitse hajota päästöiksi. Nykyisinkin jo ja tulevaisuudessa varmaankin tuolle poistetulle turpeelle löytyy päästötöntä käyttöä.
Soihin jo kaivettuja ojia on turha tukkia.Soiden ennallistaajien pitäisi tukkimisen sijaan kaivaa uusia ojia vanhojen ojien väliin, sillä nuo aikaisemmat ojat ovat yleensä 40 tai jopa 50 metrin välein, ja se on useimmiten liian leveä sarkaleveys.Kun sarkaleveys tulee näinollen 20-25 metriä ja vielä suo lannoitetaan, niin johan puut alkavat kasvamaan ja suosta tulee hiilinielu. Soiden lannoitus on järkevämpää kuin kivennäismaiden.
Kolumnistin hutiojituksesta:
Hän ei ole tainnut käydä kuin lotisevan jängän ja lettojen reunoilla Pohjois-Suomessa. Erittäin paljon on soita ojittamalla saatu niistä melko hyvin puuta kasvaviksi ja näinollen hiilinieluiksi. Vanha viisaus on, että ensin pitäis tutkia ja sitten vasta hutkia.
Eivät kaikki ennallistetut suot ole olleet metsänkasvatuskelvottomia. On ennallistettu kasvavia korpiakin ja räjäyttämällä katkottu kuusitukkeja ötököillee. Jälki ollut kuin Karjalan kannaksella sodan jälkeen. Ei luulisi nykyaikana olevan mahdotonta keksiä esim. rahkasammalille ja turpeelle sellaista käyttöä joka ei aiheuttaisi päästöjä ja kun rahkasammal ja turve olisi poistettu suosta, niin näillä alueilla voitais alkaa kasvattamaan esim. juolukkaa ja katajaa (juolavehnääkin voitais kokeilla). Näitä voitais hyödyntää esim. ravinto-lääke-ja koriste aineina , lisäksi suosta alkaisi tulla hiilinielu.
Metsien hiilinielu olisi tutkimuksien mukaan neljänneksen nykyistä suurempi, jos suometsien maaperästä ei syntyisi nykyistä määrää päästöjä. Pitäiskö nyt alkaa ojittaa uudestaan ja tiheämmällä ojastolla ja ehkä lannoittaakkin sellaisia turvemaita joiden ojasto on lähiaikoina tukittu umpeen (ennallistettu) , jotta ne saadaan tuottamaan puuta paremmin ja näinollen hiilinieluiksi. Myöskin voitais nämä metaania ja hiilidioksiidia tuottava turve nostaa kokonaan pois suosta ja ehkä kuivata (ennen käytetty esim.kuivikkeena) ja käyttää osana maanparannukseen tai johonkin josta muodostuu hiilinielu. Turvemaiden uusiokäyttö ehkä sopivampaa kuin niiden myyminen.