Käyttäjän jullikka kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)
  • jullikka

    Niin, klapien kuljetus asiakkaalle ei ole hankintatyötä. Tämä luki muutava vuosi sitten metsälehden vero-oppaassa.

    Sitten tuo halot, klapit hankintatyö sisältää myös puiden kaadon ja karsinnan. Ei voi kahteen kertaan laittaa.

    jullikka

    Itsekin mietin tätä, että onko polttopuiden vientityö asiakkaalle hankintatyötä. Vastaus oli muutama vuosi sitten metsälehden tai MT:n veronumerossa. Eli että ei olisi. Toivottavasti toimittaja oli sen jostain varmistanut, eikä olisi vain omaa päättelyä.

    Muutenhan noiden ilmoitus on aika selvää, ohjeita löytyy joka vuosi joka tuutista. Jokainen sitten soveltaa kuinka parhaaksi näkee.

     

    jullikka

    Vain oma tai perheenjäsenen tekemä työ on hankintatyötä. Urakoitsijalle maksettavasta korvauksesta ei muodostu verohyötyä pystykauppaan nähden esimerkin hinnoilla.

    jullikka

    Kävin kaupasta uuden laipan ja ketjun. Myyjäkin arveli, että laipassa on jotain, tuskin uudessa ketjussa vikaa.

    No kokeilin kuitenkin ensin tätä uutta ostettua ketjua vanhalle laipalle. Ja sehän alkoi pelittääkin niin kuin pitikin. Eli vika siis ketjussa. Moneen kertaan lukenut paketista, että koko oli oikein jne. Pitää viedä ketju takaisin niin saa muutkin ihmetellä mikä siinä oli vialla. Silmällä näytti ihan ok:lta.

    jullikka

    Sen kyllä katsoin, että on oikein päin. Kerran kyllä kiroilin, että mikä on raivaussahan terään tullut, kunnes tajusin sen olevan väärin päin 🙂

    jullikka

    Eilen kokeilin viimein tuota bortracin levitystä. Välineenä reppuruisku. Pihamaalla virittelin parin millin suuttimen, jolla sai lentämään reilu 10 metriä kun sopivassa kaaressa ruiskutti. Ainettakin kului riittävästi hitaalla kävelyvauhdilla.

    No metsässä tilanne oli vähän toinen. Suunnittelema tekniikka olisi voinut toimiakin harvennetussa kuusikossa, jossa ajourilta olisi voinut ruiskutella.

    Mutta minun ensimmäinen kohde olikin noin viisimetrinen kuusentaimikko, jossa tosin pahimmalla boorinpuutosalueella taimet oli vain pari metrisiä pensaita.

    Kokeilin aluksi levitellä ainetta kuten alussa kuvailin, mutta tällöin osa suihkusta osui taimien oksiin. Muutenkaan homma ei oikein sujunut kun piti vaihtaa tekniikka peruutteluksi, ettei vaatteet olisi ihan boorissa.

    Eli kysymys kuuluu: Onko haittaa, että booria osuu neulasiin, vai täytyykö se mennä vain maahan?

    Toiseksi, millaisilla säädöillä olette levittäneet reppuruiskulla. Sumuna lähelle vai isolla suuttimella, että lentää pisaroina kauemmaksikin?

    jullikka

    Viime kesänä oli hirvituhoarviointi. Metsäkeskuksen miehet kertoivat, että juuri oli tulleet uuden arviontiperusteet ja korvausasteikot. Perusteet oli tiukentuneet ja korvaukset pienentyneet.

    Ei siis ihme, että korvausten määrä tippuu. Mutta tästä ei todellakaan voida sanoa mitään tuhojen määrästä.

    jullikka

    Onko arvon raadilla uusia konsteja hirvien karkotukseen taimikosta.

    Itsellä on kokemusta syksyllä männyntaimikkoon levitettävästä tricosta. Hyvin on toiminut, tosin työläs levittää.

    Nyt olisi melkein 10 hehtaaria taimikkoa. Ne oli tarkoitus uudistaa siemenpuilla männylle, mutta pääasiassa hirvien takia ei montaa mäntyä aukolla näy. Mutta onneksi on ottanut jonkun verran rauduskoivua, joten niistä pitäisi metsä tehdä.

    Mutta kuinka suojata koivut hirviltä kesäaikaan? Olen lukenut saippuan käytöstä. Eilen kävinkin niitä kaupassa katselemassa. Samalta hyllyltä bongasin vessanpöntön raikastimia. Niissä oli valmis ripustussysteemi samassa ja hinta 50 senttiä. Ostin niitä muutamaa hajua, jotta voisi kokeilla.

    Jos joku uskoo hirvien säikkyvän näitä hajuja, niin onko mielipidettä mikä haju paras? Saisikohan hajusteita tai vaikka eteerisiä öljyjä jostain halvalla, niin levittä ainetta raakana.

    Kaikki muutkin vinkit tervetulleita.

    jullikka

    Kiitoksia kommenteista ja vinkeistä. Tässä väliaikatilannetta:

    Nyt on melkein kaikki puut juonnettu metsästä jäälle, reilu 50 runkoa. Eilen ja tänään tuli vedettyä muutama runko myös jään yli. 7 pientä kuusta kulki kyllä ihan hyvin latva edellä.

    Jäämatkalla on yksi virrankohta, jota täytyy seurata tarkemmin. Tammikuun pakkasten aikaan sitä tallattiin kelkalla ja myös vähän pumpattiin vettä jäälle.

    Taidan nyt pitää muutaman päivän tauon ja antaa tulevien päivien pakkasten jäädyttää muutamaan kohtaan jään päälle nousseen veden. Jos jäätilanne huononee, niin täytyy sitten vedellä puita vinssin vaijerilla vielä kauempana traktorista ja harkita myös tuota palkin laittoa traktorin alle.

    jullikka

    On karsittu toki…

    Niin tässä on kaksi tavoitetta, jotka taitavat olla vähän ristiriidassa keskenään:

    1. Saada mahdollisimman monta runkoa kulkemaan kerralla –> Tyvi edellä

    2. Saada puiden paino pois traktorilta mahdollisimman kauaksi –> latvat edellä.

    Taulukon mukaan 35cm jää kestää noin 5 tonnia. Traktori vinsseineen on noin 3400kg. 1600kg on vielä reserviä, eli noin 3 kuutiometriä kuusta. Suurimmat rungot on kuution runkoja, joten 3 sellaista perässä olisi kokonaispaino 5 tonnia. Mutta jos vetäisi latva edellä, niin latva taipuu ja kuormittaa traktoria vain vähän. Runko koko painollaan jäätä vasten ja painopiste arviolta 10 metriä traktorin takana.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 16)