Käyttäjän Juho87 kirjoittamat vastaukset
-
Pakurikääpää on käytössä joka viikko tinktuurana. Tein viime syksynä tuoreesta pakurista ohuita suikaleita ja kuivatin pannuhuoneessa kattilan päällä astiassa. Suikaleet sitten lasipulloon ja 80% viruvalgeeta päälle niin että pullo täyteen ja sitä sitten useamman kuukauden piilottelin kaapissa. Sitten tässä keväillä keitin eri pakurista teetä ja siinä vaiheessa tinktuurasta oli juotu jo puolet joten lisäsin sen keitetyn pakuriteen sinne tintuuraan joten sain tuplauutoksen ja taas pullon täyteen viinaa! tällä kertaa tosin enää 40% vahvuista. Tuossa tuplauutos juomassa on enämpi niitä hyviä aineita kuin pelkässä alkoholiuutoksessa. Tinktuuraan kun saatan kaataa vielä sekaan sitruunan ja inkiväärin keittovettä, niin on se sitten kumma jos ei tauit pysy loitolla! ainakin suun bakteerikanta menee uusiksi.
Meillä täälä Itä-Lapissa seuramme alue on yli 20 000 ha + valtion irtopalstat sisässä 10 000 ha, hyvät pyyntimaat ja hirviä oli viime talvilaskennassa pyynnin jälkeen 2,3 kpl/ 1000ha. Tavoite on 1,7. Ei siis hyvä. Isot taimikot talvilaitumina. Välikokouksessa pyynnit lopetetaan kesken vaikka lupia vielä olisi. Suurin ongelma meillä onkin että kokouksiin ei saada maanomistajia, vaan päätökset pelataan metsästäjien pussiin. Monikaan mo ei taida tietää mitä menettää kun ei osallistu seuran kokouksiin. Itse eivät välttämättä menetä mitään mutta jos heidän lapset perivät maan niin se on heidän tulevista tukkitileistä pois kun hirvi on taimista repinyt päät irti ja tulevaisuuden sahalaitokset kun tulevat syynäämään kaikki vanhatkin viat tukkien sisuksista. Polttava kysymys kuuluukin, miten saada maanomistajia vaikuttamaan seuran kokouksiin? Muistutus tekstiviestillä ehkä? Tai valtakirjan käyttö?
Samalla tilasin salaa muutaman pakuriympin josko kokeilisi huvin ja urheilun vuoksi miten se kasvaa vasiten laitettuna. Ymppäyspaikka on salainen ettei kylän mopopojat käy kuittaamassa tuotosta kun hetelmät kypsyy..
Mielenkiinnosta otin minäkin luonnonpakuria koivusta ja suikaloin puukolla pieniksi, sitten vanhaan kahvimyllyyn ja jauhoin mujuksi. Kannattaa muuten jauhaa heti kun se on vielä suht pehmeää tavaraa ennen kuin koppuroituu. Jauhetta voi käyttää sitten vaikka teehommissa.
Isompia suikaleita laitoin myös 80% viruvalgen sekaan uuttumaan ja pullo kiinni ja kaappiin. Ravistelen sitä aina kun satun muistamaan. Samat suikaleet kun sitten lopuksi keittää vedessä ja yhdistää keitinveden 80% uutosviinaan niin saa kaikki ainesosat talteen pakurista ja pullollisen 40% mustaa kultaa. Ja ei sitten muuta ko puskaradioon myyntiin tai sukulaisille lahjaksi.
Alla olevan kun googlaa niin tulee hyvä pdf luettavaksi liittyen aloittajan kysymykseen:
Tulkintasuosituksia metsälain
10§:n tarkoittamien erityisen
tärkeiden elinympäristöjen
rajaamisesta ja käsittelystä.Eli pääsääntöisesti yli 2 hehtaarin kohteet eivät ole pienialaisia eikä siten lakikohteita. Puun arvoltaan yli 3000e kohteet eivät ole metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä eikä siten metsälakikohteita myöskään. Onko sitten aloittajan suo yli sen 2 ha? Yli 3000 arvoista puustoa siinä ei kuulosta olevan ainakaan..
Tietoa, mielipiteitä ja kokemusta on täälä palstalla kuin pienessä pitäjässä. Hyvä niin. Oma ajatus vieraasta puulajista heräsi, kun kuvio on aika hyvillä maisemapaikoilla jokirannassa ja muutenkin perinnebiotooppi ympäristön vieressä. Tukkia olisi tietysti toiveissa, vaikka tiedä häntä kuka ne sitten pääsee sahaamaan tulevaisuudessa, vaikka oma kenttäsaha tällä hetkellä nuokkuukin pihan perällä. Tiedä vaikka ilmasto lämpenisi niin että kerkeäisi itse jo vaikka tukintekeleistä ottaa muhat kylistä!!
Mäntyä ja kuusta tulee istutettua kyllä muutenkin palstat täyteen se on normi hommaa. Nyt tarttis vähän eksotiikkaa peliin.. puoleen hehtaariin mahtuisi kyllä useampikin puulaji kasvamaan, mutta saisi kyllä olla aika karuissa oloissa viihtyviä lajeja, en tiedä onko vanttauskoskea pohjoisempana puulajikokeiluja edes tehty??
Myönteinen asia jos lannoitus vaatimus höllennys jatkuu myös seuraavaan kemera pakettiin. Muuten aika turha näin lyhyellä aikajänteellä. Parhaiten saa hyötyä tuhkasta turvemailla kun mitä paksumpi on kerros pitkälle maatunutta turvetta. Täällä pohjoisessa tuhkan saatavuuskin ongelmana, mutta kun alkaa uusia tehtaita pukkaamaan niin jo rupes tuhkaa löytymään metsiköihin!