Käyttäjän juha.m.leppanen kirjoittamat vastaukset
-
Relaskooppitaulukko antaa puustotunnuksilla ppa 44 kpit 30 m kuusikolle tilavuutta tasan 600 m3/ ha ja männikölle 559 m3/ ha.
Relaskooppitaulukkoa voi laajentaa ekstrapoloimalla, niin lukemat piisaavat kyllä ihan niin suureen metsään kuin vain on tarvista.
Punaisella kuitunauhalla merkitään yleisesti leimikon raja. Kaksinkertaisella punaisella nauhalla merkitään tilan raja. Sinisellä nauhalla merkitään hakkuutavan muutos, esim kun avohakkuukuvio rajautuu väljennykseen. Oranssi on yleisesti ollut merkkaamassa ajouraa ja keltainen varastopaikkaa. Raidalliset (kasiväriset) nauhat merkitsevät yleisesti erityiskohteita, kuten säästöpuita.
Käytännössä kuitenkin nauhoja laitetaan tänä päivänä pääosin tilan rajoille ja leimikon rajoihin silloin, kun on oleellinen vaara siitä, että hakkuu voisi helposti vahingossa ulottua viereiselle kuviolle, esimerkiksi jos hakataan kahdesta vierekkäisestä päätehakkuukuusikkokuviosta vain toinen. Selviä puustosta erottuvia leimikonrajoja ja tilan sisällä olevien harvennuskuvioiden rajoja ei ole järkeä nauhoitella.
Käpysonnin palstalla on todennäköisesti käyty ottamassa otantaperusteisesti havaintoja. Kyseessä on voinut olla metsän inventoija, metsäkeskuksen tarkastaja, tai mikä tahansa taho, joka on otantaperusteisella tarkastelulla halunnut käydä katsomassa, miten on istutus toteutettu. Inventointipisteet pitää merkitä, jotta ne voi tarvittaessa joku toinenkin käydä samasta kohtaa tarkastamassa, jos tulee erimielisyyksiä.
Yhteismetsien osuuksien kauppaan vaikuttaa oleellisesti se, kuinka luotettavasti yhteismetsän osuuksien arvo on muodostettu ja kuinka avoimesti yhteismetsä antaa tietoa arvostaan. Valitettavan monessa tilanteessa yhteismetsäosuuksien arvoa ja sitä mihin se perustuu piilotellaan ja tämä heikentää mahdollisten ostajakandidaattien halukkuutta tarjota osuuksista. Mikäli yhteismetsä on pitänyt esimerkiksi metsiensä arvon koko ajan hyvin ajantasalla ja avoimesti kerrotaan muut yhteismetsän arvoon vaikuttavat seikat (sijoitukset ja muu omaisuus), niin potentiaalinen ostaja tietää saavansa tarjoamalleen rahalle ihan oikeasti vastinetta sen rahan edestä. Silloin yhteismetsän osuuksien hankinta toimii samanlaisena sijoituksena, kuin esimerkiksi osakkeiden osto. Osuuksien arvo nousee yhteismetsän metsien arvon noustessa. Matkan varrella maksetut ylijäämät rinnastuvat osinkoihin, ylijäämästä vain ei itse enää makseta veroa.
Yhteismetsien säännöissä on yleensä määritetty pienin mahdollinen osuus, mitä pienemmäksi osuudet eivät voi pilkkoutua.
Mikäli myyjällä on kiinnostusta saada tilastaan korkein hinta, niin sen saa ihan varmasti kilpailuttamalla tilansa julkisilla markkinoilla. Varmasti suuret ostajat antavat ihan hyvän tarjouksen, jos tilaansa sellaiselle suoraan tarjoaa, mutta siinä jää sitten testaamatta se, millaiseksi tilan hinta kilpailun myötä olisi muodostunut. Toki jos myyjä on saamaansa hintaan tyytyväinen, niin muulla ei ole sitten merkitystä. Viime vuonna taisi Maaseudun tulevaisuudessa olla juttu, jossa Suomen Sijoitusmetsien edustaja kertoi, että valtakunnallisen Metsätilat.fi välitysketjun kautta myynnissä olleet kohteet ovat maksaneet heille keskimäärin. n. 30 % enemmän kuin heidän suorilla kaupoilla hankkimansa tilat.
Möi tilaansa sitten itse, tai välittäjän kautta, niin oleellisin asia on joka tapauksessa myytävän kohteen oikea hinnoittelu. Oikean hinnoittelun pohjaksi tarvitaan oikea tila-arvio, jonka mukaan tilan hintapyyntö on helpompi asettaa. Tila-arviossa ei kannata pihistellä, vaan laadituttaa se asiansa osaavalla metsäalan ammattilaisella, vaikka siihen jonkin verran joutuu rahaa kiinni laittamaankin. Se kuitenkin maksaa itsensä varmasti takaisin Se että kohteelle asetetaan korkea hintapyyntö ei takaa korkeinta mahdollista kauppahintaa. Oikealla hintapyynnöllä tarjouskilpailussa sen sijaan saattaa se oma ”maksimi” hintapyyntökin ylittyä hyppien keikkuen.
Mikäli tilaansa myy välittäjän avustuksella, niin välittäjän perimä palkkio kyllä haukkuu hintansa tilan kilpailutuksen kautta suuremmassa realisoituvassa myyntihinnassa (toki välittäjissäkin on eroja). Nämä ovat niitä asioita joissa on syytä miettiä, että kannattaako käyttää 1 €, jotta tienaa 3 €. Metsätilojen myynnissähän välittäjän rooli ei niinkään ole saada myytävä kohde kaupaksi, vaan mahdollistaa että myyjä saa tilastaan suurimman mahdollisen hinnan. Metsätilan saa kyllä kaupaksi ilman välittäjääkin, se on selvä.
Monesti unohtuu, että maanmuokkauksella on muitakin tavoitteita, kuin vain se, että taimelle on hyvä istutuspaikka. Kun kivennäismaata muokataan, maan lämpötalous paranee, maa kuohkeutuu ja ravinteita vapautuu paremmin puiden (ja muiden kasvien) hyödynnettäväksi. Valitettavasti liian voimakkaalla muokkauksella toki aiheutetaan myös ravinnehuuhtoimaa, mutta jos pidetään kohtuus mielessä, niin enemmän tehdään hyötyä puuston kasvulle, kuin haittaa ympäristölle.
Muualta tuodusta maasta ei kannata alkaa muokkaamattomalle aukolle istutupaikkoja rakentelemaan, niistä ei synny muuta kuin kuivaneita maanökkösiä, puhumattakaan valtavasta kustannuksesta mikä maan kuljettamisesta metsään seuraa.
Maanmuokkausta ja sen vaikutusta metsien uudistamiseen on tutkittu aivan älyttömästi ja tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että maanmuokkaus parantaa puiden kasvua oleellisesti, verrattuna siihen, että taimet istutettaisiin muokkaamattomaan maahan. On kuitenkin järkevää valita muokkausmenetelmä aina uudistettavan kohteen mukaan. Yhtä muokkausmenetelmää, joka on paras joka paikassa ei ole olemassa. Mätästävistä menetelmistä, laikku-, kääntö- ja naveromätästys ovat jokainen päteviä menetelmiä niille sopivissa kohteissa, aivan kuten äestys, tai vaikka ihan kevyt ”jyrsintä” niille sopivissa kohteissa.
Juu, se on selvä, että jos lahjan antaja kuolee ennen kuin kolme vuotta on kulunut lahjoituksesta, niin määräyksistä ja maininnoista huolimatta lahja lasketaan mukaan perintöveroa määrättäessä.
Perintö- ja lahjaverojen välinen ero riippuu luonnollisesti perinnön/ lahjan arvosta, eikä se yksioikeisesti ole yksi prosenttiyksikkö suuntaan tai toiseen. Oleellista on, että lahjasta maksetaan aina lahjaveroa lahjan arvon mukaan, oli se määrätty ennakkoperinnöksi, tai ei.
Näistä sukupolvenvaihdoksiin liittyvistä asioista kannattaa tosiaan jokaisen asiaa pohtivan ottaa hyvin matalalla kynnyksellä yhteyttä johonkin sukupolvenvaihdospalveluita tarjoavaan toimijaan. Tilanteisiin liittyy niin monia asioita, että niihin vastausten löytäminen itsenäisesti on suuren työn takana. Ehdottomasti kannattaa asiaan perehtyä myös itse, mutta mikäli sukupolvenvaihdosta alkaa suunnittelemaan heti alusta alkaen ammattilaisen johdolla, on helpompi välttää mahdolliset sudenkuopat verotuksen ja muun suhteen. Yksittäinen metsänomistaja hoitaa sukupolvenvaihdoksen yleensä vain kerran, asiaan perehtynyt ammattilainen taasen hoitaa sukupolvenvaihdoksia useita kymmeniä joka vuosi. Palveluita tarjoavat useat eri tahot ja varmasti jokaiselle löytyy se sopivin yhteistyökumppani asiaa hoitamaan.
Vastauksena yleisemmin tähän keskusteluun liittyen.
Keskustelussa on tullut useampaan kertaan esiin ennakkoperintö, perintö ja lahja ja näiden merkitys vaikuttaisi olevan hieman epäselvää. On olemassa vain perintö, joka syntyy siinä vaiheessa kun perittävä kuolee ja on olemassa lahja, joka syntyy siinä vaiheesa, kun lahja annetaan. Lahjakirjassa (tai testamentissa) lahjan antaja voi sitten antaa määräyksen siitä, että elinaikana annettu lahja luetaan lahjan saajalle ennakkoperinnöksi. Tämä tarkoittaa taasen sitä, että perintöveroa laskettaessa ennakkoperinnöksi luettava lahja luetaan mukaan perillisen perintöosaan. Lasketusta perintöverosta sitten vähennetään maksettu lahjavero.
Ennakkoperintömääräyksen suurin merkitys on siinä, että tällä määräyksellä mahdollistetaan useamman perillisen tasapuolinen kohtelu sitten perinnönjaossa, kun muille perillisille jaetaan ennakkoperinnöksi määrätyn lahjan saanutta perillistä enemmän omaisuutta.
Mikäli perillisiä on vain yksi, tai useammalle lapselle annetaan elinaikana tasaveroisia lahjoja, ei lahjan määräämisestä ennakkoperinnöksi ole oikeastaan mitään hyötyä, ennemminkin vain haittaa, sillä lahjaverossa huomioituva 5000 € lahjaveroton lahja tulee ikäänkuin verotettua sitten perintöverossa pois.