Käyttäjän juha.m.leppanen kirjoittamat vastaukset
-
Vielähän ei luonnollisestikaan ole mitään tietoa siitä, milloin lakimuutos tulisi voimaan. Kuten jpjulkukin sanoi, hallituksen esitystäkään ei ole vielä annettu. Jos jotain pitäisi veikata, niin minä laittaisin oman panokseni sille ruudulle, jossa lukee 1.1.2026 alkaen.
Metsäyhtymä ohjaa pyynmyyntitulot sille tilille, jolle yhtymän osakkaat sopivat. Tili voi olla pelkästään yhdenkin osakkaan nimissä. Pankkitili ei tarkoita vielä pankkitunnuksia. Jos yhtymällä on yhteinen pankkitili, niin tilinkäyttöoikeuden omaava osakas voi hallinnoida pankkitiliä omilla pankkitunnuksillaan, mikäli hänelle sellaiset valtuudet on annettu. Yhtymälle ei kuitenkaan tule mitään omia pankkitunnuksia. Pankkitunnukset ovat ikäänkuin henkilön sähköinen henkilöllisyystodistus
Mikäli ilmoitusta ei mitenkään muuten meinaa ehtiä saamaan perille, niin jos metsäveroilmoituksen täytättää esimerkiksi Metsänhoitoyhdistyksellä, niin sieltä lähtee ilmoitus verohallinnolle napin painalluksella. Muillakin toimijoilla voi olla sama homma. Luonnollisesti palvelusta peritään maksu, mutta varmaan sekin on parempi vaihtoehto, kuin myöhästynyt ilmoitus. Toki siinä vähän kiire tulee saada järjestettyä aika verolimoituksen tekoon vielä tänään, mutta kysyä kannattaa, jos tarve vielä on.
Sähköisen kiinteistökaupan asiointimaksu on 236 € ja se sisältää lainhuudon kirjaamismaksun, eikä kaupassa mene erikseen kaupanvahvistajan kustannusta. Se on kuitenkin sitten asia erikseen, että onnistuuko sähköinen kauppa sellaisesta kohteesta, jolla ei ole ajantasaista lainhuutoa, kuten tässä A. Jalkasen tapauksessa on. Sähköinen kauppa ei silloin ole ainakaan missään tapauksessa mikään läpihuutojuttu, jos onnistuu lainkaan. Perintösaannolla saadun lohkomattoman määräalan kaupassa suosittelen tekemään ihan perinteisen kiinteistökaupan paperilla ja perinteisen kaupanvahvistajan kera, niin pääsette huomattavasti helpommalla.
Kaupanvahvistajan palkkion (138 €), kuten kaikkien muidenkin kiinteistökaupan kustannusten, lohkominen, kiinteistöasiapaperit (18 €/ kpl, jos hakee Maanmittauslaitokselta), mahdolliset asiantuntijapalkkiot (jos käyttää asiantuntijaa) ja lainhuudon kirjaamismaksut (172 €/ kiinteistö) maksamisesta sopivat kaupan osapuolet keskenään. Ne voidaan maksaa joko kokonaan toisen osapuolen toimesta, tai puoliksi tms.. Mikäli lohkomisesta ja lainhuudon kirjaamismaksusta ei muuta ole sovittu, lähettää Maanmittauslaitos niistä kustannukset ostajalle. Kaupanteossa tulee olla kaupanvahvistajalle käytettävissä kaupantekopäivälle päivätyt kiinteistöasiapaperit. Mikäli näitä ei ole, niin kaupanvahvistaja hankkii ne kaupan osapuolten kustannuksella. Myös kauppasumman maksamisesta ja omistus- ja hallintaoikeuden siirtymisestä sopivat ostaja ja myyjä keskenään ja asia kirjataan kauppakirjaan sovitun mukaisesti.
Kauppakirjan laatimiseen ei ole mitään pätevyysvaatimuksia, mutta kauppakirjan tulee täyttää maakaaren 2 luvun 1 §: n sille asettamat reunaehdot, jotka ovat kaiken kaikkiaan hyvin kevyet. Ne löytyvät täältä -> https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950540#O1L2P1
Yleensä ostaja ja myyjä luonnollisesti kirjaavat kauppakirjalle sitten monia muitakin asioita, joista he kaupanteossa sopivat. On olemassa myös pätemättömiä ehtoja, kuten kirjaukset etuosto-oikeudesta tms., joita on ihan turha kiinteistön kauppakirjaan kirjata. Tällä en siis tarkoita mainintaa kunnan etuosto-oikeudesta, vaan sitä, että myyjä pidättäisi itsellään etuosto-oikeuden siinä tapauksessa, että ostaja joskus aikoisi myydä tilan.
Sillä ei ole tässä asiassa mitään merkitystä millä rahoilla (tai muulla vastikkeella) kauppahinta maksetaan. Vaikka ostaja olisi saanut koko kauppasumman edestä rahaa perintönä ja kauppa tehdään perinnönjaon jälkeen, niin kiinteistökauppaan liittyvät kaikki kiinteistökaupan normaalit velvollisuudet ja myös oikeudet. Verohallinnolla ei ole mitään ”erilaisia” tulkintoja, vaan kaupassa syntyy metsävähennyspohja ihan kuten muissakin metsätilojen kaupoissa. A. Jalkasen kuvaamassa tapauksessa on päivän selvää, että joku on saanut perinnökseen lohkomattoman määräalan, jonka omistusoikeus hänelle on määräytynyt perinnönjakosopimuksen perusteella. Tämän paperin allekirjoittamisen jälkeen tämä perinnönsaaja voi myydä määräalansa ihan kenelle lystää, vaikka toiselle perinnönjaon osapuolelle, eikä sillä ole mitään merkitystä asiassa, mistä ostaja vastaavasti on rahansa kauppaan saanut.
Ja lohkomisesta vielä sen verran, että lohkominen käynnistyy siinä vaiheessa, kun lohkomattomalle määräalalle haetaan lainhuutoa. Mikäli perinnönjaossa määräalan saanut ei ole vielä laittanut lainhuutoa vireille (ymmärsin, ettei ole), niin lohkominen käynnistyy sitten kiinteistökaupan jälkeen, kun ostaja hakee määräalalle lainhuutoa. Tässä vaiheessa lainhuutoa hakiessa pitää sitten lainhuutohakemuksen liitteeksi laittaa ositus- ja perinnönjakosopimus, perukirja ja sukuselvitys. Mikäli perukirjan osakastiedot on vahvistettu DVV: llä, niin sukuselvitystä ei tarvita. Vielä viime vuonna lainhuutoa varten tuli tällaisissa tilanteissa viedä Maanmittauslaitokselle nähtäväksi alkuperäinen kappale ositus- ja perinnönjakosopimuksesta. Vuoden vaihteen jälkeen käsittääkseni tuli voimaan muutos, jonka myötä sen osalta tilanteeseen on tullut hieman helpotusta.
Lohkomattoman määräalan kauppa on ihan normaali kiinteistökauppa, joka vaatii kaupanvahvistuksen. Kuvaamassasi tilanteessa järkevintä on tehdä kauppa ja hakea lainhuuto suoraan ”viimeisen” omistajan nimiin. Näin vältytään turhilta välilainhuudoilta ja sen kustannukselta. Kaupan olisi voinut tehdä jo perinnönjakosopimuksen yhteydessäkin, mikäli tämä kauppakuvio oli jo silloin selvillä.
Kaupantekoa varten ei tarvita pankkia mihinkään, mikäli vain rahoitus onnistuu muutenkin. Ja vaikka pankista rahoitusta tarvitsisikin, niin useat eri tahot hoitavat nimenomaan tämän kaltaisia metsätilojen kauppoja. Voihan olla, että apu saattaisi löytyä jonkun sijaintikunnan alueella toimivan metsäalan organisaationkin palveluvalikoimasta.
