Käyttäjän juha.m.leppanen kirjoittamat vastaukset
-
Henkilökohtainen mielipiteeni on, että metsänomistajille tarjottavat metsätalouden tuet, kuten METKA tuki pitäisi lakkauttaa. Tukien lakkautuksella päästäisiin eroon turhasta byrokratiasta tukien ympärillä ja metsätalouden harjoittaminen muotoutuisi vain entistä enemmän todellisiin kuluihin ja tuloihin perustuvaksi ja monella tavalla ammattimaisemmaksi. Metsätalouden harjoittamisessa on paljon pielessä, mikäli taimikoita ja nuoria metsiä ja metsiä ylipäätään, hoidetaan vain sen vuoksi, että saadaan tukea.
Metsänviljelyssä käytettävä taimimateriaali on Suomessa pääsääntöisesti laadukasta ja varsinkin tunnetut taimituottajat panostavat laatuun jatkuvasti. 99 % tapauksista, joissa taimimateriaalissa on ollut huomauttamista istutushetkellä, virheet on tehty sen jälkeen kun taimet ovat lähteneet taimitarhalta. Käytännössä näin on 100 % tapauksista, mutta kun aina on olemassa joku tapaus, jossa virhe on tehty taimitarhalla, niin sanotaan siksi 99 %. Isoimmat virheet tehdään taimien säilytyksessä ennen istuttamista. Taimilaatikot saattavat esimerkiksi seistä lavoilla viikkoja auringossa muoviin käärittyinä, tätä saa todistaa joka kevät. Tai sitten laatikot on kyllä purettu lavoilta, mutta niitä saatetaan säilyttää täysin auringon alla, ilman että pahvilaatikoiden tuuletusaukkoja on avattu. Valitettavasti näitä virheellisiä säilyttämisiä tulee vastaan vuodesta toiseen, vaikka asiassa ovat eri metsäalan toimijat koettaneet pitää esillä oikeita toimintatapoja.
Tuosta yllä olevasta linkistä pääsee lukemaan aika hyvin taimien alkuperäinen liittyvistä asioista.
Ruotsissa puukauppakäytännöt poikkeavat jonkin verran suomalaisista käytännöistä, siis muutenkin kuin että Suomessa ostaja maksaa myös kuoresta. Puukauppaa käydään huomattavasti enemmän tienvarsi-, hankinta- ja toimituskauppoina, kuin meillä. Vertailu Ruotsin ja Suomen hintojen välillä ei ole välttämättä ihan suoraviivaista, jos toisen luvut ovat tienvarsihintoja ja toisen pystyhintoja. En väitä aloituksessa mainittujen hintojen olevan kumpaakaan, sanon vain, että hinnoissa ei välttämättä ole juurikaan eroa, vaikka äkkiseltään siltä vaikuttaisikin.
”Kokenut tietää kaiken” on tuossa myynnissään tosiaan saanut tappiota vaikka käytettyjä metsävähennyksiä onkin tuloutettu maksimimäärä, eli 60 % vähennettävästä hankintamenosta. Kun ulosmyyntihinta on riittävän edullinen, niin näin voi luonnollisesti käydä, kun käytetään todellista hankintamenoa. Verohallinto laskee luovutusvoitot yleensä lähtökohtaisesti aina hankintameno-olettamiin perustuen, joten mikäli haluaa käyttää todellista hankintamenoa, on syytä jo oma-aloitteisesti toimittaa verohallinnolle laskelma luovutusvoitoista, tai -tappioista (lomake 9). Tästä linkistä löytyvät ohjeet luovutusvoiton ja -tappion ilmoittamiseen -> https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/lomakkeet/tayttoohjeet/9-luovutusvoitto-tai–tappio-t%C3%A4ytt%C3%B6ohje/
Yllä olevasta osoitteesta löytyy verohallinnon syventävä ohje metsävähennyksestä. Siinä on kerrottu aika kattavasti asiat metsävähennyksen liittyen.
Miten lainlaatija perusteli metsävähennyksen tuloutuksen idean? Itse vähennys suosii tilojen ostoa mutta tuloutus niiden pitoa. Onko ajatuksena vängätä tilakokonaisuuksia suuremmiksi?
A. Jalkanen tiedustelit lainlaatijan perusteluita tähän. Perusteluna on se, että pyritään estämään tilanteet, joissa metsänomistaja pystyisi vähentämään tilan hankintamenon lähes kaksinkertaisesti. Ensin 60 % metsävähenyksessä ja sitten vielä 100 % hankintamenona tilaa poismyytäessä.
Metsävähennyksen syntymistä ei ole sidottu pinta-alaan. Eli jos on ostettu vaikka 1,8 ha suuruinen alue, josta osa alueesta on vapaa-ajan asunnon rakennuspaikkaa/ tonttia ja osa metsämaata, niin se osuus hankintamenosta, joka kohdistuu metsämaahan synnyttää metsävähennyspohjaa. Eli mikäli tämän maapalan ostajalla on entuudestaan omistuksessaan vastikkeellisesti 1.1.1993 jälkeen hankittuja metsiä, niin tämän uuden kaupan myötä tämän metsänomistajan metsävähennyspohja kasvaa tämän uuden hankinnan myötä.
Luonnollisesti metsävähennys korottuu taannehtivasti jokaiselle, joka on hankkinut metsätilansa vastikkeellisesti 1.1.1993 jälkeen. Mikäli näin ei olisi, pysäyttäisi se käytännössä metsätilakaupan muutokseen saakka niiden osalta, jotka ovat oikeutettuja metsävähennyksen. Lisäksi se pakottaisi jatkossa tarkastelemaan metsävähennystä tilakohtaisesti, eikä metsänomistajakohtaisesti. Eli metsävähennys tulee nousemaan kaikilla niillä, joilla sitä on jo ennestäänkin syntynyt ja jotks ovat ylipäätään oikeutettuja metsävähennykseen.
Siihen en tässä vaiheessa ole saanut vielä yksiselitteistä vastausta, että korottuuko metsävähennys myös niillä, joilla metsävähennys ei ole syntynyt kun tila on tullut itselle omistukseen. Tarkoitan siis niitä tilanteita, kun edellisen omistajan käyttämätön metsävähennys on siirtynyt vastikkeettomassa saannossa uuden omistajan käytettäväksi.
