Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 256)
  • jpjulku jpjulku

    Tolopainen, hankalasti hoidettava alue siitä tulee, mutta se on mitä on. Ajatus on, että tätä välialueen jäljelle jäävää puustoa on tarve käsitellä seuraavan kerran samaan aikaan kun tämän metsitettävän turvesuon kohdalla on ensiharvennus. Eli ei ihan hetkeen.

    A.Jalkanen, täytyy tuota vielä miettiä. Toki se ajoura söisi aika paljon tuota muutenkin kapeaa kaistaletta. Ja kun paikka on itselle uusi (tuli omistukseen marraskuun lopussa), ihan tarkkaa rajan paikkaa voi olla joka kohdassa vaikea määrittää. Maastorajankäyntiä on vaikea tehdä kun ehti tuota lunta tulemaan aika reippaasti. Olisi ollut suureksi avuksi, jos edes raivaussahan kanssa olisi ehtinyt käymään rajat läpi. Nyt ei ollut siihenkään tilaisuutta. Ostin paikan sen takia kun vieressä on entuudestaan metsätila. Sille tilalle oli puolestaan hakkuu sovittuna, ja tämä tuli ad hoc lisänä siihen. Ehkä tässä lisähakkuussa olisi puuta sen verran, että se onnistuisi myöhemmin erillishakkuuna. Saisi rauhassa merkitä rajat ja suunnitella hakkuuta. Mutta toisaalta tarkoitus on alkaa metsittämään turvealuetta heti ensi keväänä (jos nyt saavat metsitystukihakemuksen käsiteltyä talven aikana), eikä siihen sen jälkeen mieluusti konetta enää päästä.

    jpjulku jpjulku

    Tolopainen. Kyllähän siitä moto yli pääsisi puita laittamalla. Mutta tarkoitus tietenkin on, että se rajan ja ojan välisen alueen alikasvos säilytetään ehjänä. Jos sillä välialueella (3-15 m) ajaisi koneella rajan suuntaisesti, niin eihän sinne mitään jäisi jäljelle. Ja jos 1,6 km matkan tekisi ainoastaan pistokäyntejä ojan yli, joutuisi ojaan laitettavia puita ajamaan jo naapureiden mailtakin 🙂

    Veikkaisin, että 60-80 % puista moto ylettää ottamaan. Mutta jää siinä moottorisahalla kaadettavaksi satoja runkoja kuitenkin.

    jpjulku jpjulku

    Metsolan videolta viiltokaatokolo vaikuttaa kätevältä pienempiin puihin.

    jpjulku jpjulku

    Minun ajatusmaailmassa tukeminen liittyy valtion metsänomistajalle asettamiin velvoittaisiin. Yksi tällainen on velvoite perustaa taimikko päätehakkuun jälkeen. Missä muussa omaisuuslajissa valtio pakottaa hoitamaan omaisuutta hyvin?

    jpjulku jpjulku

    Olisiko tilaa saarikohteilla?

    jpjulku jpjulku

    Työ on tehty osalla kuvioista, osalla ei aloitettukaan.

    jpjulku jpjulku

    Millähän tavalla esittämääni kysymykseen liittyy se, miten tuo leimikko on sellainen kuin on, tai miten tilanteeseen on tultu? Nyt on kyse siitä, miten tuosta mitä on, otetaan ns. kaikki irti taloudellisessa mielessä?

    Vierastan harvennuksen tekemistä tuon ikäiseen puustoon. Yksi kunnon Maija-myrsky, niin ne laatupuut ovat nutullaan.

    jpjulku jpjulku

    Metsäarvio on ihan tuore ja sen on tehnyt MHY.

    Metsuri-motokuski, minulla on sama fiilis!

    jpjulku jpjulku

    En tekisi kuusikon ensiharvennuksia moottorisahalla. Karsinta liian työlästä. Koivikko hyvä kun voi tehdä kesälläkin. Muutenkin paljon vähemmän karsittavaa. Koivikko ja männikkö myös tarkempia leimata kuin kuusikko. Rungoissa enemmän virheitä.

    Kakkosharvennus paras hakkuu hankintahakkaajalle. Voi rauhassa leimailla poistettavat puut. Puut jo hyvin luontaisesti karsiutuneita. Tulee jo vähän rahaakin kun puut isompia ja tukkiakin joukossa. Ajouratkin löytyvät jo valmiina ensiharvennuksen jälkeen.

    Tämä pelkkää spekulaatiota.:)

    jpjulku jpjulku

    Itse en raivaa havupuita siihen aikaan kun kantokäsittely pakollinen. Kysymys on siitä todennäköisyydestä, että pienellä kannolle laskeutuisi riittävän nopeasti pinnan paljastamisen jälkeen oikeanlaisia itiöitä. Jos itiöitä on paljon ilmassa, todennäköisyys on suurempi. Sinänsä ei kai ole mitään tekijää, minkä vuoksi puun pieni koko estäisi lahoa.

    Ja noita lahotilastoja kun ajatellaan, on muistettava, että juurikääpä on vai yksi lahonaiheuttaja.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 256)