Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset
-
Ei kai noista seossuhteista kannata yleispätevästi puhua, kun valmisteita on niin erivahvuisia. Roundup Powermaxissa näyttää olevan glyfosaattia 720g per kilo, kun niissä vanhoissa kaikille myydyissä oli huomattavasti vähemmän tehoainetta. Pitäisi puhua puhdasta glyfosaattia / x litraa vettä.
Täytynee hankkia tuo kasvinsuojelututkinto…
Kiitos Turvekangas tuosta yhteenvedosta. Millaista riviväliä olet käyttänyt? Yksi vaihtoehto kenties olisi vakioida sekä rivivälit että rivien taimivälit. Silloin voisi ajella niittomurskaimella kaikki välit. Muistan jossain argumentoidun tällaista säännöllistä istutusjärjestystä vastaan sillä, että istutusalasta tulee altis tuulivahingoille kun tuuli pääsee kulkemaan riviväleissä.
A.Jalkanen: Tuo istutusten jakaminen syksyyn ja kevääseen kuulostaa kyllä järkevältä jo senkin vuoksi, että työtä saa jaettua.
Pete: Kylvämällä metsitystuki on alhaisempi:) Voi olla, että tulee lopulta yhdisteltyä istutusta ja kylvöä. Apatiitti ja biotiitti ovat siinä mielessä hankalia, että niistä joutuisi itse tekemään seoksen. Niitä ei myöskään saa suursäkeissä, vaan toimitus olisi rekkakuormana. Ymmärtääkseni sekä biotiitti ja apatiitti ovat myös hidasliukoisia, joten ihan alkuvaiheessa taimi ei taida niistä ravinteita saada. Ajatuksena täsmälannoitus on kyllä kiehtova. Olisihan se hienoa, kun taimet lähtisivät hyvin kasvuun, ja muu kasvillisuus puuttuisi lähes kokonaan. Ennen kuin sitten tekee laajemman ja pitkävaikutteisemman tuhkalannoituksen.
A.Jalkanen: Haaste on, ettei maaperä taida kantaa raskasta tuhkanlevityskalustoa kesällä. Ja nyt kun tämä metsitystukipäätös ei ehtinyt menneelle (niin kai uskaltaa jo sanoa..) talvelle, niin seuraava aikaikkuna on ensi talvi. Istutusten kanssa olisi kuitenkin tarkoitus edetä jo loppukesästä tai syksyllä. Taimien liiskaantuminen koneen alle on tietenkin ollut mielessä, ja ratkaisu siihen olisi vaan suunnitella ja merkitä sallitut ajolinjat hyvin, ja jättää ne vielä istuttamatta.
Panu: Joo minäkin olen nähnyt jutun (tai vastaavan) jossain lehdessä. Kohde taisi olla jossain päin Pohjois-Savoa. Ala oli tosiaan metsittynyt luontaisesti, tuhkalannoitusta lukuunottamatta. Mutta luontaiseen metsitykseen ei saa metsitystukea, enkä kiistä, etteikö se olisi itselle iso ajuri koko hankkeessa. Mänty taitaa yleisestikin olla vähän kuusta hankalampi istutettava. Istutusajankohdan merkityksestä löysin oheisen artikkeliselosteen. https://metsatieteenaikakauskirja.fi/article/9994
Turvekangas: PK-lannoitetta on jälleen saatavana. Forestvital niminen yhtiö markkinoi tuotetta. Sitä oli suunnitelmissa viskata hyppysellisen jokaisen taimen juureen. Ajatus on juurikin nopeuttaa taimen ravinteidensaantia, koska tuhkassa fosfori ja kalium ovat tosiaan hidasliukoisessa muodossa. Ja kiitokset menestystoivotuksista! https://www.forestvital.com/index.php/tuotteet/fv-rautainen-metsanpk#yhteystiedot
Turvekangas, kiitos kommenteista ja vinkistä. Täytyy miettiä istutusmuotoa. Olen myös miettinyt lannoituksen tekemistä ensin laikkulannoituksena siten, että tuhkaa nopeammin liukenevaa pk-lannoitetta viskataan hyppysellinen taimen juureen. Laajempi tuhkalannoitus tulisi sitten myöhemmin. Tällä ehkä välttäisi sitä, että koko alue heinittyy ja vesakoituu ennen kuin taimet ovat riittävän kokoisia.
A. Jalkanen: Alueen vesitalous on kunnossa. Turpeen paksuus on ottotoiminnan päätyttyä 20-40 cm. Ostan luultavasti osan taimista taimitarhalta ja osan kasvatan itse. Olen puolenkymmentä vuotta kasvatellut taimet itse, kokemukset ovat olleet hyviä. Kun kastelun on saanut automatisoitua, niin taimien kasvatus on yllättävän vaivatonta. Vesi tulee järvestä, sähkö aurinkokennoilla ja kastelujärjestelmänä on Gardenan Micro Drip varustettuna ajastimella.
KeMeRat: Saarisavotta on aloitettu. Verotussyistäkin se on jaettava usealle talvelle. Hankin tarkoitusta varten pienen Branson 2500 -traktorin, ja metallimies-serkun kanssa rakenneltiin pieni vetävä kärry kuormaajalla. Ajettiin puuta mantereelle siten, että varsinaisen kärryn perään oli kytketty kaksi mönkijän tukkikärriä. Näin paino jakautui vähän isommalle alalle. Jäätä oli tänä talvena senteissä paljon, mutta tuolla järvellä jään laatu oli huono.
Motolle puiden kaataminen ei onnistunut. Moton ”vierailu” ajoittui huonoon aikaan, lunta oli yksinkertaisesti liikaa. Vastaavasti moto pystyi siitä valtaojan päältä ronkkimaan puita pikkusen pidemmältä kuin mikä oli kuvitelma. Motokuskin arvion mukaan kaatamatta jäi n. 30 m3 koivuja. Täytyy yrittää korjata ne poltinpuuksi.
Plantek 81F-kennoja tuli hankittua. Niitä ei ollut varastotavarana, vaan joutui tilaamaan tehtaalta. Pienin tilattavissa oleva määrä oli 1 lava, jossa on 378 kennoa. Aiemman taimiharrastuksen tiimoilta on n. 150 kennoa, ne taitaa olla kaikki 64:sia. Laskin, että tuon kennomäärän täyttäminen turpeella ja siementen istutus yksitellen ottaa aikaa noin viikon. Seitsemänpäiväisen viikon. Aamusta iltaan.
Turhauttavinta metsityshankkeessa on ollut odotella metsitystukihakemuksen käsittelyä. Mitään kun ei saa tehdä ennen kuin päätös on annettu. Olisin tuhkalannoittanut alueen jo nyt talven aikana. Nyt homma menee vähän vaikeamman kautta. Kun syksyllä on aikomus istuttaa, niin joutuu suunnittelemaan tuhkanlevityskalustolle ajolinjat ja jättää ne tässä vaiheessa istuttamatta. Tuhkan suhteen kävi tuuri kun satuin kysymään tuhkaa paikalliselta voimayhtiöltä. He kun ajavat sitä kaatopaikalle ja joutuvat maksamaan siitä jätemaksua. Teettivät tiedusteluni jälkeen tuhkasta analyysin ja se oli lannoitteeksi kelpaavaa. Lupasivat ajella sitä mulle suonlaitaan 200 tonnia. Levitys suunniteltu tehtäväksi lähitilan kalkinlevityskalustolle. Lannoitukselle tulee hintaa murto-osa siitä mitä lentolevitys ostotuhkalla olisi maksanut.
Kyse on siis entisestä turpeenottoalueesta, jota ei ole tarkoitus muokata ennen istutusta. Kilpailevaa pintakasvillisuutta ei käytännössä vielä ole.
Istutan loppukesästä ja alkusyksyllä sen takia, kun metsitystukihakemuksen käsittely kestää kesään, ja metsittämistä ei saa aloittaa ennen kuin hakemus on ratkaistu. Toisaalta tarkoitus on kasvattaa suurin osa taimista itse kesän aikana. Talvehtimisriskin siirto taimitarhalle ei siten onnistu. Lisäksi olisi tarkoitus saada metsitys valmiiksi ja tuki maksuun jo syksyllä. Mutta eihän se mukavaa ole istuttaa syksyllä 30-40 tuhatta taimea, jos routa ne nostelee. Itselle tuntuisi, ettei tuollainen turvemaa olisi ihan pahinta routimaan.
