Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset
-
Millähän tavalla esittämääni kysymykseen liittyy se, miten tuo leimikko on sellainen kuin on, tai miten tilanteeseen on tultu? Nyt on kyse siitä, miten tuosta mitä on, otetaan ns. kaikki irti taloudellisessa mielessä?
Vierastan harvennuksen tekemistä tuon ikäiseen puustoon. Yksi kunnon Maija-myrsky, niin ne laatupuut ovat nutullaan.
En tekisi kuusikon ensiharvennuksia moottorisahalla. Karsinta liian työlästä. Koivikko hyvä kun voi tehdä kesälläkin. Muutenkin paljon vähemmän karsittavaa. Koivikko ja männikkö myös tarkempia leimata kuin kuusikko. Rungoissa enemmän virheitä.
Kakkosharvennus paras hakkuu hankintahakkaajalle. Voi rauhassa leimailla poistettavat puut. Puut jo hyvin luontaisesti karsiutuneita. Tulee jo vähän rahaakin kun puut isompia ja tukkiakin joukossa. Ajouratkin löytyvät jo valmiina ensiharvennuksen jälkeen.
Tämä pelkkää spekulaatiota.:)
Itse en raivaa havupuita siihen aikaan kun kantokäsittely pakollinen. Kysymys on siitä todennäköisyydestä, että pienellä kannolle laskeutuisi riittävän nopeasti pinnan paljastamisen jälkeen oikeanlaisia itiöitä. Jos itiöitä on paljon ilmassa, todennäköisyys on suurempi. Sinänsä ei kai ole mitään tekijää, minkä vuoksi puun pieni koko estäisi lahoa.
Ja noita lahotilastoja kun ajatellaan, on muistettava, että juurikääpä on vai yksi lahonaiheuttaja.
Yritin kaivella tietoa ja löysin maininnan, että kesällä kaikilla tukeilla ja kuusikuidulla aikaa kaadosta tehtaalle max 2 vkoa, koivu- ja mäntykuidulla 2 kk. Kenties tämä hyvä nyrkkisääntö (ei ollut minkään yksittäisen firman ohjeistus). Talvella sitten eri juttu.
1.5-30.11 tietty havupuun kaataminen hankalampaa kantokäsittelyn takia, mikä pitää huomioida suunnitelmissa.
