Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset
-
Tämä liittyy entisen turvetuotantoalueen metsittämisprojektiin, ja ala on suuri. Toki pajut ovat ”keskittyneenä” joihinkin paikkoihin. Jos odottaa aina sen kaksi viikkoa, että näkee mitä pajuja on jo ruiskuttanut, niin valmista tulee ehkä 3 vuoden päästä. Tosin pajuihin käytettävä mcpa on selvästi glyfosaattia nopeampaa. Mutta glyfosaatti vaatii jopa kaksi viikkoa ennen kuin heinässä näkee jäljen.
Käytän ruiskutukseen Makitan akkukäyttöistä reppuruiskua. Luulisin, että maali tukkisi suuttimen. Maali voisi muutenkin olla koostumukseltaan sellaista, että se voisi vaikuttaa torjunta-aineiden ominaisuuksiin.
Tuo kantokäsittelyväri oli varmaan muuten ihan ok, mutta se väri, sininen, ei toimi. Kun sitä ruiskutti isompaan kasvin lehteen, niin se jätti lehden vähän tummemman tai syvemmän vihreäksi kuin käsittelemätön lehti. Ero oli vaan liian pieni.
A.Jalkanen, en tiedä mistä kannoista puhut. Ei ole mitään kantoja. Pajutkin kuivattelen pystyyn ja kaadan syksyllä.
Kun menen ensi viikolla taas paikan päälle, voin laittaa kuvia tänne.
Ei kai noista seossuhteista kannata yleispätevästi puhua, kun valmisteita on niin erivahvuisia. Roundup Powermaxissa näyttää olevan glyfosaattia 720g per kilo, kun niissä vanhoissa kaikille myydyissä oli huomattavasti vähemmän tehoainetta. Pitäisi puhua puhdasta glyfosaattia / x litraa vettä.
Täytynee hankkia tuo kasvinsuojelututkinto…
Kiitos Turvekangas tuosta yhteenvedosta. Millaista riviväliä olet käyttänyt? Yksi vaihtoehto kenties olisi vakioida sekä rivivälit että rivien taimivälit. Silloin voisi ajella niittomurskaimella kaikki välit. Muistan jossain argumentoidun tällaista säännöllistä istutusjärjestystä vastaan sillä, että istutusalasta tulee altis tuulivahingoille kun tuuli pääsee kulkemaan riviväleissä.
A.Jalkanen: Tuo istutusten jakaminen syksyyn ja kevääseen kuulostaa kyllä järkevältä jo senkin vuoksi, että työtä saa jaettua.
Pete: Kylvämällä metsitystuki on alhaisempi:) Voi olla, että tulee lopulta yhdisteltyä istutusta ja kylvöä. Apatiitti ja biotiitti ovat siinä mielessä hankalia, että niistä joutuisi itse tekemään seoksen. Niitä ei myöskään saa suursäkeissä, vaan toimitus olisi rekkakuormana. Ymmärtääkseni sekä biotiitti ja apatiitti ovat myös hidasliukoisia, joten ihan alkuvaiheessa taimi ei taida niistä ravinteita saada. Ajatuksena täsmälannoitus on kyllä kiehtova. Olisihan se hienoa, kun taimet lähtisivät hyvin kasvuun, ja muu kasvillisuus puuttuisi lähes kokonaan. Ennen kuin sitten tekee laajemman ja pitkävaikutteisemman tuhkalannoituksen.
