Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset
-
A. Jalkanen: Alueen vesitalous on kunnossa. Turpeen paksuus on ottotoiminnan päätyttyä 20-40 cm. Ostan luultavasti osan taimista taimitarhalta ja osan kasvatan itse. Olen puolenkymmentä vuotta kasvatellut taimet itse, kokemukset ovat olleet hyviä. Kun kastelun on saanut automatisoitua, niin taimien kasvatus on yllättävän vaivatonta. Vesi tulee järvestä, sähkö aurinkokennoilla ja kastelujärjestelmänä on Gardenan Micro Drip varustettuna ajastimella.
KeMeRat: Saarisavotta on aloitettu. Verotussyistäkin se on jaettava usealle talvelle. Hankin tarkoitusta varten pienen Branson 2500 -traktorin, ja metallimies-serkun kanssa rakenneltiin pieni vetävä kärry kuormaajalla. Ajettiin puuta mantereelle siten, että varsinaisen kärryn perään oli kytketty kaksi mönkijän tukkikärriä. Näin paino jakautui vähän isommalle alalle. Jäätä oli tänä talvena senteissä paljon, mutta tuolla järvellä jään laatu oli huono.
Motolle puiden kaataminen ei onnistunut. Moton ”vierailu” ajoittui huonoon aikaan, lunta oli yksinkertaisesti liikaa. Vastaavasti moto pystyi siitä valtaojan päältä ronkkimaan puita pikkusen pidemmältä kuin mikä oli kuvitelma. Motokuskin arvion mukaan kaatamatta jäi n. 30 m3 koivuja. Täytyy yrittää korjata ne poltinpuuksi.
Plantek 81F-kennoja tuli hankittua. Niitä ei ollut varastotavarana, vaan joutui tilaamaan tehtaalta. Pienin tilattavissa oleva määrä oli 1 lava, jossa on 378 kennoa. Aiemman taimiharrastuksen tiimoilta on n. 150 kennoa, ne taitaa olla kaikki 64:sia. Laskin, että tuon kennomäärän täyttäminen turpeella ja siementen istutus yksitellen ottaa aikaa noin viikon. Seitsemänpäiväisen viikon. Aamusta iltaan.
Turhauttavinta metsityshankkeessa on ollut odotella metsitystukihakemuksen käsittelyä. Mitään kun ei saa tehdä ennen kuin päätös on annettu. Olisin tuhkalannoittanut alueen jo nyt talven aikana. Nyt homma menee vähän vaikeamman kautta. Kun syksyllä on aikomus istuttaa, niin joutuu suunnittelemaan tuhkanlevityskalustolle ajolinjat ja jättää ne tässä vaiheessa istuttamatta. Tuhkan suhteen kävi tuuri kun satuin kysymään tuhkaa paikalliselta voimayhtiöltä. He kun ajavat sitä kaatopaikalle ja joutuvat maksamaan siitä jätemaksua. Teettivät tiedusteluni jälkeen tuhkasta analyysin ja se oli lannoitteeksi kelpaavaa. Lupasivat ajella sitä mulle suonlaitaan 200 tonnia. Levitys suunniteltu tehtäväksi lähitilan kalkinlevityskalustolle. Lannoitukselle tulee hintaa murto-osa siitä mitä lentolevitys ostotuhkalla olisi maksanut.
Kyse on siis entisestä turpeenottoalueesta, jota ei ole tarkoitus muokata ennen istutusta. Kilpailevaa pintakasvillisuutta ei käytännössä vielä ole.
Istutan loppukesästä ja alkusyksyllä sen takia, kun metsitystukihakemuksen käsittely kestää kesään, ja metsittämistä ei saa aloittaa ennen kuin hakemus on ratkaistu. Toisaalta tarkoitus on kasvattaa suurin osa taimista itse kesän aikana. Talvehtimisriskin siirto taimitarhalle ei siten onnistu. Lisäksi olisi tarkoitus saada metsitys valmiiksi ja tuki maksuun jo syksyllä. Mutta eihän se mukavaa ole istuttaa syksyllä 30-40 tuhatta taimea, jos routa ne nostelee. Itselle tuntuisi, ettei tuollainen turvemaa olisi ihan pahinta routimaan.
Toivottavasti myyntikohteet eivät ole metsävähennyksen piirissä. Voi pahimmillaan tulla yllätyksiä…
Minä laittaisin kuuset ja männyt sekaisin. Silloin sekoituksesta olettaisi olevan eniten hyötyä esim. tuholaisia vastaan.
Kuivakorpi, myydessä ei tehdä mitään. Muutoin tosiaan maksettaisiin veroa ilman mitään hyötyä.
Olet Puuki terminologiassa oikeassa. Minä mielsin ”metsävähennyspohjaksi” hankintamenon, oikeammin sitä on kuitenkin metsävähennykset. Samaa asiaa kuitenkin tarkoitettiin.
Hankintamenon mukaan määräytyvä metsävähennyksen määrä lisätään luovutusvoittoon, oli sitä käytetty tai ei. Riittää, että tila on ilmoitettu metsävähennyspohjaan. Vastaavasti hankintameno jää metsävähennyspohjaan, vaikkei tila enää ole omistuksessakaan. Useimmiten tilaa ei kannata liittää metsävähennysjärjestelmään, mikäli sen aikoo myydä.
Puuki ilmeisesti joutuu maksamaan kirjoituksistaan sentti per kirjain kun tykkää noin lyhenteistä 🙂
Pitkä kanto, eikö se ennemminkin kuivu kuin lahoa? Tai lahoamisella mikään kiire ole. Olen viime kesänä kokeeksi jättänyt varhaisperattuja lehtipuita pidempään kantoon, katson miten käy.
Lisäsin pari kuvaa tuonne lukijoiden kuviin. Josko ne huomenna olisivat näkyvillä.