Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset
-
Ei kai noista seossuhteista kannata yleispätevästi puhua, kun valmisteita on niin erivahvuisia. Roundup Powermaxissa näyttää olevan glyfosaattia 720g per kilo, kun niissä vanhoissa kaikille myydyissä oli huomattavasti vähemmän tehoainetta. Pitäisi puhua puhdasta glyfosaattia / x litraa vettä.
Täytynee hankkia tuo kasvinsuojelututkinto…
Kiitos Turvekangas tuosta yhteenvedosta. Millaista riviväliä olet käyttänyt? Yksi vaihtoehto kenties olisi vakioida sekä rivivälit että rivien taimivälit. Silloin voisi ajella niittomurskaimella kaikki välit. Muistan jossain argumentoidun tällaista säännöllistä istutusjärjestystä vastaan sillä, että istutusalasta tulee altis tuulivahingoille kun tuuli pääsee kulkemaan riviväleissä.
A.Jalkanen: Tuo istutusten jakaminen syksyyn ja kevääseen kuulostaa kyllä järkevältä jo senkin vuoksi, että työtä saa jaettua.
Pete: Kylvämällä metsitystuki on alhaisempi:) Voi olla, että tulee lopulta yhdisteltyä istutusta ja kylvöä. Apatiitti ja biotiitti ovat siinä mielessä hankalia, että niistä joutuisi itse tekemään seoksen. Niitä ei myöskään saa suursäkeissä, vaan toimitus olisi rekkakuormana. Ymmärtääkseni sekä biotiitti ja apatiitti ovat myös hidasliukoisia, joten ihan alkuvaiheessa taimi ei taida niistä ravinteita saada. Ajatuksena täsmälannoitus on kyllä kiehtova. Olisihan se hienoa, kun taimet lähtisivät hyvin kasvuun, ja muu kasvillisuus puuttuisi lähes kokonaan. Ennen kuin sitten tekee laajemman ja pitkävaikutteisemman tuhkalannoituksen.
A.Jalkanen: Haaste on, ettei maaperä taida kantaa raskasta tuhkanlevityskalustoa kesällä. Ja nyt kun tämä metsitystukipäätös ei ehtinyt menneelle (niin kai uskaltaa jo sanoa..) talvelle, niin seuraava aikaikkuna on ensi talvi. Istutusten kanssa olisi kuitenkin tarkoitus edetä jo loppukesästä tai syksyllä. Taimien liiskaantuminen koneen alle on tietenkin ollut mielessä, ja ratkaisu siihen olisi vaan suunnitella ja merkitä sallitut ajolinjat hyvin, ja jättää ne vielä istuttamatta.
Panu: Joo minäkin olen nähnyt jutun (tai vastaavan) jossain lehdessä. Kohde taisi olla jossain päin Pohjois-Savoa. Ala oli tosiaan metsittynyt luontaisesti, tuhkalannoitusta lukuunottamatta. Mutta luontaiseen metsitykseen ei saa metsitystukea, enkä kiistä, etteikö se olisi itselle iso ajuri koko hankkeessa. Mänty taitaa yleisestikin olla vähän kuusta hankalampi istutettava. Istutusajankohdan merkityksestä löysin oheisen artikkeliselosteen. https://metsatieteenaikakauskirja.fi/article/9994
Turvekangas: PK-lannoitetta on jälleen saatavana. Forestvital niminen yhtiö markkinoi tuotetta. Sitä oli suunnitelmissa viskata hyppysellisen jokaisen taimen juureen. Ajatus on juurikin nopeuttaa taimen ravinteidensaantia, koska tuhkassa fosfori ja kalium ovat tosiaan hidasliukoisessa muodossa. Ja kiitokset menestystoivotuksista! https://www.forestvital.com/index.php/tuotteet/fv-rautainen-metsanpk#yhteystiedot
Turvekangas, kiitos kommenteista ja vinkistä. Täytyy miettiä istutusmuotoa. Olen myös miettinyt lannoituksen tekemistä ensin laikkulannoituksena siten, että tuhkaa nopeammin liukenevaa pk-lannoitetta viskataan hyppysellinen taimen juureen. Laajempi tuhkalannoitus tulisi sitten myöhemmin. Tällä ehkä välttäisi sitä, että koko alue heinittyy ja vesakoituu ennen kuin taimet ovat riittävän kokoisia.
