Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset
-
Karate Zeon. Hmm. Ilmeisesti off-label tyyppisesti käytetään myös metsäpuiden tuholaisten torjuntaa. Osaisitko Panu sanoa, miten usein tätä pitäisi ruiskuttaa riskipuiden rungoille? Lähteekö ensi sateilla pois? Mikä konkreettinen teho on? Pitääkö rungon joka kohtaan saada ruiskutettua? Pitääkö ruiskuttaa rungon lisäksi myös oksia ja neulasia? Nämä ovat esimerkkinä kysymyksiä, joihin kaipaisin TUTKIMUSTIETOA.
Mutta kokeilen tätä.
Meillä Suomessakin on kaksi tiedeyliopistoa, joissa tehdään metsätieteellistä tutkimusta. Ja sitten LUKE. Minun mielestä heidän yhteiskunnallinen tehtävänsä pitäisi olla tutkia ja etsiä ratkaisuja tämän tyyppisiin ongelmiin.
A. Jalkanen. Nyt päästelit höpöjuttuja. Tässä markkinatalouden kyllästämässä maailmassa jos on joku kysyntäaukko, niin sille kyllä löytyy täyttäjä. En ihan heti usko, että tässä nyt olisi kysymys jonkun torjunta-aineen raaka-ainekomponentin puutteesta. Toisekseen, minulla on juuri hankittuna tila, jossa kuusikon eteläpuolelle on naapuri tehnyt aukon. Kerropas, mikä noista ehdottamistasi keinoista voisi olla keino tässä tilanteessa? Ainoa keino olisi, että nappaisin akkupainepesurin selkään ja kävisin ruiskuttamassa torjunta-ainetta kuusikuvion reunan 30-40 rungolle. Tällainen torjuntatyö pitäisi olla rutiini ja standardi. Metsäalalle vain on tyypillistä että näitä itkuvirsiä vaan lauletaan eikä mitään edes yritetä tehdä.
A.Jalkanen, millaista robottia ajattelit?
Ilmeisesti tämä otettiin kevennyksenä, mutta olin kyllä ihan tosissani. Ilmeisesti on vaan paljon helpompi toistaa ikuista hirvinarinaa palstoilla kun oikeasti yrittää tehdä jotain.
Minun mielestä tuo voisi toimia. Aurinkopaneeli, akku, ajastin, halpisradio ja kiukkunen keskusteluohjelma.
Joo eihän sitä voi mieluista musiikkia niille soitella! Tuossakinhan oli joku vahvalla murteella puhunut pohjalaisnainen kertonut sotamuistoistaan. Totta puhuen hirvi voi tottua ääneen, jos se on jatkuva. Pitäisi varmaan vaan hämärän aikaan soitella. Etenkin kun tuollainen turvesuo on sarkaojien vieruksia lukuunottamatta aukea, eikä tarjoa suojaa. Voisihan siihen myös yhdistää jonkun räikeisiin vaatteisiin puetun nuken tms.
<p>Ei varmaan ole kahta samanlaista kohdetta olemassakaan. Joihinkin ojitus sopii paremmin kuin toisiin. Viime kesät olleet niin kuivia että monet ”märät maat” ovat kasvaneet hyvin puuta. Ja ilmastonmuutoksen edetessä tämä trendi vain kiihtynee.</p><p>Hyvin suunnitelluilla ja toteutetuilla ojilla on varmuudella roolinsa metsätaloudessa. Suunnittelun merkitys tullee vaan korostumaan. Ennen metsäojat on tehty surutta laskemaan vesistöihin, joten jos yleinen ilmapiiri on ojitusvastainen, on metsäväen katsottava myös peiliin. </p>
Aihe näyttääkin olevan pinnalla.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/0c5269fb-c947-4d7b-8603-ef37d2855f9d
En kyllä usko, että suurempi koivusekoitus mitenkään pahentaisi kuusen boorin puutosta. Pikemminkin voisi olla päinvastoin. Ravinteethan kertyvät pääasiassa lehtiin, ja koivun tapauksessa putoavat joka vuosi maahan kuusienkin hyödynnettäväksi.
Taimitiheyttä on alennettava kyllä.
