Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset
-
Virhe on käynyt ja sen arvo on viisinumeroinen.
Kyllä minäkin yli hehtaarin uudistusaloihin teetän muokkauksen. Mutta aivan yksiselitteisiä muokkauksen edut eivät ole. Ja yleensä kuulee sanottavan, että istutus muokkaamattomaan maahan on täysin tuhoon tuomittu ajatus. Näin ei kyllä ole.
Pääasiassa olen käyttänyt muokkausmenetelmänä laikkumätästystä, kosteissa kohdissa naveromätästystä. Laikkumättäiden haaste on ollut viime vuosien kuivat kesät. Mättäät tahtovat kuivua. Etenkin jos maaperässä on yhtään savea, kuivuminen on paha ongelma. Mätäs voi olla heinäkuussa kuin betonia.
Luulen, että kokeilen jatkossa laikutusta tai kääntömättäitä.
Metsäkupsa, istutan taimia sen verran ettei luonnontaimia tarvita avuksi. Enkä kyllä muista sellaista uudistamisalaa, mihin ei olisi koivua tullut. Kirpat ovat lehtikuoriaisia, eivätkä ole haittana havupuilla. Tukkimiehentäitä vastaan taimet käsitellään. Torjuntateho on hyvä.
Vatukko voi hyvinkin olla parimetristä. Ja pihlaja oma lukunsa. Molemmat iskevät eniten siihen paljastettuun maahan. Luonnollisesti. Neitseellisessä maassahan juuri- ja muu kilpailu on vähäisintä. Minun uudistusalojen pahimmat vatukot ovat mätästetyissä kohteissa.
Minun kokemukset uudistamisesta ilman maanmuokkausta ovat positiivisia. En pysty sanomaan, että olisin huomannut eroa taimien kasvussa. Ihannetilanne on, jos maapohjassa on metsäkariketta (hakkuutähdettä) paljon, mutta kuitenkin pystyy istuttamaan. Tämä estää heinänkasvua. Tärkeintä on tehdä istutus heti kun se on mahdollista. Jos talvihakkuu, niin heti keväällä.
Hakkuista suurin osa tehdään kuitenkin talviaikaan, jolloin kantoja ei käsitellä. Jos kannon kaatopintaan on ruiskutettu Rotstopia, näinköhän se estää tartuntaa jos kaivinkone paljastaa kannon pintaa sivulta tai juurenniskasta. Eiväthän ne pääsääntöisesti kannon yli aja. Mutta kun puhutaan todella isoista ja painavista koneista, niin kyllähän sitä juurenniskaa ja juurta sieltä tulee paljaaksi. Kantokäsittelyssä kaatopinta on harvoin täysin peittävästi käsitelty torjunta-aineella (vaatimus taitaa olla 85 %). Kukahan on uskaltanut luvata, ettei sieni-itiöitä leijailisi näille käsittelemättömille kaatopinnan osille?
Jos kasvatat talousmetsää, unohda kaikki muut lajit kuin metsäkuusi, metsämänty ja rauduskoivu. Jos haet muita arvoja, niin vain mielikuvitus on rajana. Itse olen laitellut paikkoihin, joilla ei ole talousmetsänä merkitystä, muun muassa tammea ja vaahteraa. Tervaleppä on kanssa upea, mutta vaatii kostean kasvupaikan.
