A. Jalkanen, en ole metsänhoitoyhdistysten kanssa koskaan ollut tekemisissä. Molemmat ostajakandidaatit ovat sahoja, eli molemmilla luulisi olevan intressi tukkiosuuden maksimointiin. Sinänsä kai optimointi on ihan kylmää matematiikkaa. Mutta kun soppaan lisätään vielä nuo parrut/pikkutukit eri hintoineen, yhtälöstä tulee jo aika vaikea. On tunnustettava, että en kyllä tunne tuota katkontaa käytännön tasolla. Kuinka hyvin hakkuupää ensimmäistä sahausta tehdessään tietää, minkä paksuista ja pituista puuta loppurungossa on vielä edessä. Ja esimerkiksi tehdäänkö rungosta ensin kolme tukkia jollain tietyllä mitalla ja sitten neljännessä katsotaan, riittääkö tukkipaksuutta vielä minimipituiseen tukkiin. Vai voidaanko rungosta tehdä esim. neljä eri pituista tukkia. Jotkut hakkuupäiden ohjelmistot kuulemma oppivat kyseisen leimikon rungonmuotoja hakkuun edetessä ja pystyvät sen perusteella muuttamaan katkontaa. Se lienee selvää, että mitä lyhyempiä mittoja käy tukiksi, sitä helpompi tukkisaantoa on optimoida. Mutta millainen hintaero riittää ”peittoamaan” pidemmän minimipituuden, on kyllä vaikea arvioida. Näillä spekseillä tuntuisi, että tarjoukset vievät aika lähelle samaa lopputulosta, mutta ehkä vaaka kallistuu tuohon B:hen.
Molemmissa tarjouksissa on sarakkeen otsikkona vain merkki Ø, ja sen alla sitten vaihteluväli puutavaralajeittain. Näkisin, että sekä tyven että latvan täytyy mahtua haarukkaan.
