Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset
-
Olisiko jollain halukkuutta lähettää sähköpostitse kauppojen yhteydessä saamiaan eri ostajien laatukriteereitä? Voisin tehdä niistä yhteenvedon ja toimittaa halukkaille.
Katsoin tuossa yhden sahan kanssa tekemäni puukauppasopimuksen laatuvaatimusliitteen. Siinä ei ainakaan ollut eri oksanpaksuusmaksimeja eri paksuisille tukeille. Ja laatuliitteen päivys oli sen verran vanha, ettei sitä kovin usein päivitetä (voi tietysti olla, että heillä on useita liitteitä eri kauppoihin) Mitat on tietenkin kauppakohtaisia, ne eivät ole tässä huomioni kohteena, vaan laatu. Ja lähinnä oksaisuuslaatu. Minun argumentti on, että jaottelu tukkiin ja kuituun perustuu aivan liikaa kuskin silmämääräiseen arvioon. Oksille on määritetty aivan eksaktit maksimipaksuudet (jotka ovat ainakin minusta yllättävän isot), eikä kontrolli sieltä ohjaamosta käsin onnistu. Kyse on kuitenkin aivan ratkaisevasta tekijästä puukauppatiliin.
Mahtaako oksaisuusvaatimuksissa olla paljon eroa firmojen välillä? Aika nihkeästi löytyy netistä tietoa tukkipuun yleisistä oksaisuusvaatimuksista.
Topintam, mistäs sinä tehtaan raakkilistan saat? Ei varmaankaan ole tarkoitettu, että isäntä hyppii väijymässä katkontaa kesken hakkuun. Mikäs se hakkuukoneen turvaetäisyys oli, 90 metriä? Näköjään on olemassa mahdollisuus hakea ns. virallista mittausta, jonka tekevät Luken palkkalistoilla olevat viralliset mittaajat. Kustantaa 500 euroa. Jos hakkuukonemittauksen ja virallisen mittauksen poikkeama on riittävän suuri, mittauksen maksaa puun ostaja / urakoitsija.
Jäi vain yhdeltä hakkuulta asia mietityttämään. Tukkiprosentti jäi aika heikoksi motokuskin mukaan oksaisuuslaadun perusteella. Oksat saa kuitenkin olla aika paksuja, jotta sen perusteella raakkautuu kuiduksi. Aika vaikea asia lähteä kyseenalaistamaan jälkeenpäin. Olisi kai sitä voinut käydä kuitupinosta läpi sellaisia puita, jotka järeyden puolesta täyttäisivät tukin mitat. Kuinka usein olette riitauttaneet motolistoihin pohjautuvia mittaustodistuksia?
Kun konenäkösovelluksilla pystytään videokuvamateriaalista automaattisesti tunnistamaan kalalajeja ja sitä, onko luonnonkala vai istari, on ihme että hakkuupäiden tekniikka on noinkin heiveröistä. Kun ajattelee sitä työtahtia, mikä hakkuissa on, niin tuntuisi että vähän liikaa asioita jää kuskin ”konenäön” varaan…
https://www.sssoy.fi/uutiset/2017/kissakosken-kalatie-turvaa-kalojen-vaellusta/
Kuski on paljon vartijana. Tunnetusti. Onko jopa liian paljon? Esimerkiksi oksien paksuudet ja onko kyseessä millainen oksa (tuore, kuiva, laho). Ei varmaankaan kovin helppo koneen kopista ratkaista.
Oksapuu, automaattisesti uusi tila näkyy Metsään.fi:ssä vasta lainhuudon jälkeen. Palvelun administraattoria pitää siis erikseen pyytää lisäämään uusi tila jos sen haluaa näkyvän ennen lainhuutoa.
Jos kauppakirjan ehtojen mukaan omistusoikeus on siirtynyt, se riittää puukaupan tekemiseen. Lainhuudolla ei ole merkitystä, eikä varsinaisesti kunnan etuosto-oikeudellakaan. Kuitenkin jos kiinteistön arvo on ostajan toimenpiteiden tai laiminlyöntien johdosta vähentynyt, on kunnalla oikeus saada tästä kohtuullinen korvaus. Metsään.fi:n tiedot saa myös ostotilalle jo ennen lainhuutoa. Ei ole tarvinnut toimittaa edes kopiota kauppakirjasta. Kaupanvahvistajan ilmoituksen kautta kiinteistörekisteriin tulee tieto tehdystä luovutuksesta, ja tämä ilmeisesti on riittänyt Metsään.fi:tä hallinnoivalle taholle.
Molemmat sahat löytyy. Kumpikin hyviä. Jos valita pitäisi niin 490:n ottaisin. Voima riittää mihin raivaussahalla tarvitseekaan ja ei tarvitse niin paljoa ennakkokierroksia. Ja 490 ainakin minun käyttötottumuksilla kuluttaa vähemmän polttoainetta.