Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset
-
Perkkele kun nyt metsäsaitista on kyse niin taukotupa veistetään paikan päällä itse kaadetuista puista!!!! Kaikki tulisijalliset vaativat rakennusluvan -> Maankäyttö- ja rakennuslaissa on erikoinen säännös, MRL 72.3 §, joka sallii taukotuvan rakentamisen ranta-alueelle kaavoista piittaamatta. Aamen.
Kyselin tätä aihetta lähinnä siksi, kun aika monella myynnissä olevalla tilalla on huomattavastikin koivikoita. Itsellä ei ole kokemusta koivun myynnistä muuta kun pienessä määrin sekapuuna. Itse päästäisin koivua omille tiluksille vain max 10 % sekapuuksi havupuulle, jollei olisi jotain erityistä syytä koivua suosia. Kukaan ei täälläkään tohtinut lähteä toteutuneita päätehakkuukertymiään tarkemmin avaamaan – en osaa sitä tässä tapauksessa positiiviseksi merkiksi lukea. Voi tietysti olla että puhtaista koivikkohakkuista vähemmän on kokemusta. Koivikosta kymppitonnin tili hehtaarilta taitaa jäädä tavoittamattomiin – oma veikkaus koivikon päätehakkuusta voisi liikkua 3-5 tonnin välillä. Jos uudistamiseen laskee tonnin per ha, niin pienimmillään rahamääräinen saanto on kyllä kehno. Ns. laatutyviä ei taida Keski-Savossa kukaan ostaa.
Molemmat mallit itsellä aktiivikäytössä. Pidän enemmän 490:stä, vaikka se vähän enemmän painaakin. 490:ssä voima riittää kaatamaan isojakin puita. Sitä moottorisahaa kun ei tule aina kanniskeltua mukana. Itsellä ollut paljon sellaisia kohteita, joissa suurin osa poistettavissa puista on selviä raivausahatapauksia, mutta joukossa kuitenkin myös paksumpia puita. 490 hyvällä terällä varustettuna sahaa oikeastaan niin syvälle kuin terä vain ulottuu. 460:een verrattuna 490 ei myöskään tarvitse niin isoja alkukierroksia, saha jaksaa kiihtyä vaikka terällä on kuormaa.
Petkeles, sen ylispuuston tiheyden saa tulevassa harvennuksessa säätää tarkoitusta vastaavaksi. Ylispuuston tarkoitus ei olekaan heinääntymisen estäminen, vaan yksinkertaisesti kahden kierron kasvattaminen samaan aikaan. Heinääntymisasia on tässä vain pikku nyanssi, joka on vaan taklattava niin kuin uudisaloillakin. Jos onnistuisi 200-300 paraslaatuista koivurunkoa kasvattamaan tukkirungoiksi päällä ja alla puskisi elinvoimainen kuusentaimikko 500-800 kpl / ha. Ja nimenomaan istutettuja, jalostettuja taimia tasaisin välein. Mukavaahan se olisi. Taustatietona tässä se, että kyseessä ostokohde, jossa siis oli valmiina kuuselle loistavasti soveltuvalla maapohjalla rauduskoivikkoa.
Ehkä tämä liittyy ketjun aiheeseen. Itsellä tulossa ensimmäiseen harvennukseen parin hehtaarin omt-pohjainen rauduskoivikko. Paikka on sellainen, ettei koivikon alle tunnu luontaisesti tulevan kuusentaimia. Onko kukaan koskaan istuttamalla yrittänyt synnyttää kuusialikasvosta? Silloin taimia saa haluamansa määrän ja tasaisin välein. Olisiko ylispuusto vielä ykkösharvennuksen jälkeen liian varjostavaa? Entäs kakkosharvennuksen jälkeen?
Tyhmyys on katsojan silmässä, vai miten se meni:) Piti ihan lukaista tämä ketju uudelleen läpi.
Pihkatappi, lähtisivätköhän nuo mitenkä kasvamaan jos paikalla on jo entuudestaan parimetrinen kuusentaimikko (uskaltamatta enää spekuloida taimien määrällä) varjostamassa. Voisihan ne lähteäkin.
