Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 256)
  • jpjulku jpjulku

    Metsäkupsa: Kalleinta kalustoa on sellainen kalusto, jota ei käytä. Jos minä istuttaisin mainitsemasi 20.000 tainta vuodessa, laittaisin kyllä oman muokkauskaluston. Mutta makuasioitahan nämä. Tällä hetkellä löytyy yksi moottorisaha ja pari kappaletta raivaussahoja. Hankintahommiin ja puiden ajamiseen omalla kalustolla en taas sotkeutuisi ikinä.

     

    jpjulku jpjulku

    Jees h-valta: ei ollut tarkoitus urakoimaan alkaa, omilla tiluksilla pelkästään. Jos uudistaa vuodessa 3-4 ha, se tarkoittaa 3-4 vrk konetyötä. Ei ole kuluttavaa sen enempää henkisesti kuin fyysisesti, ainakaan jos konehommat mieleen. Tekisin mielellään enemmänkin, pitäisi vaan olla enemmän sitä uudistettavaa 😉 Ojitukset ja muut hommat siihen päälle. Harvoin on sellaista tilaa, jossa ei olisi vesitalouden tai tiestön suhteen parannettavaa. Koneiden osalta on vielä muistettava, että koneiden hankintahinta ei ole sama kuin kulu. Itse ostin ensimmäisen kaivinkoneeni ja kaksiakselisen kuorma-auton vuonna 2009, ja vajaan 10 vuoden jälkeen sain niistä enemmän kuin olin maksanut. No, kuorma-auton ylläpito katsastuksineen ei ole ilmaista puuhaa ja satunnaiskäytössä vähän niin ja näin. Sekä kuorma-auto että kaivinkone eivät olleet metsähommiin hankittuja, ja siihen käyttöön vähän epäsopivia. Nyt jos ostaisin kalustoa, ostaisin n. 100 hv nelivetotraktorin, pikku lavetin ja 7-10 tonnin painoisen koneen 600-700 mm lapuilla.

    A.Jalkanen: Metla on vuonna 2012 julkaissut asiasta teoksen ”Metsäpuiden paakkutaimien kasvatusopas”. Kyseinen opas etsinnässä. Kuusen jalostetusta siemenestä on kuulemma pulaa, mutta tilanteen pitäisi olla korjautumassa. Kuusella tosin jalostuksen hyödyt eivät ole muutenkaan niin suuria kuin männyllä.

    jpjulku jpjulku

    Noo, traktori ja kaivinkone löytyy aika monelta tilalliselta, melko pieniltäkin tiloilta. Kaivinkonetta tarvitaan metsätaloudessa yllättävän paljon; maanmuokkausta, vesitalouden hallintaa, tien tekoa jne jne. Tietenkin jos metsät ovat yhtenä palstana tai edes samalla alueella, ja alueella on joutilas kaivinkonemies, tilanne on eri. Mutta ainakin itsellä kun palstoja siellä täällä ja kohtuu aktiivinen osto- ja myyntitoiminta, niin omalla kalustolla olisi paljon helpompaa. Jonkun verran on koneiden kanssa tullut touhuttua, joten ei ole teknisesti ihan vieras maailma. Ja jos ei ihan pahimmissa louhikoissa rymmyytä, niin koneiden ylläpitokulut on lopulta aika kohtuullisia.

    Taimien kasvatus ei hommana kuulosta kovin vaativalta, noin luetun pohjalta. Taimikennostot eivät nykyään kovin kalliita ole.

    Puun ostajat kun tarjoavat uudistamispalvelua, niin hinnat ovat karkeasti 1000-1300€/ha, mikä on aika paljon.

    jpjulku jpjulku

    Hienoja tarinoita. Hyvää joulua kaikille!

    jpjulku jpjulku

    ”… ja unohtaa rahan aika-arvon…”  No tuossa mennään jo kysymykseen miten kannattava ja suhteessa mihin.

     

    jpjulku jpjulku

    Metsätalous on siitä hienoa, että jokainen ostos on kannattava kun vaan aikajänteen määrittää tarpeeksi pitkäksi…

    jpjulku jpjulku

    Taitaa puukauppa ja hinnat hakeutua lähivuosina uuteen tasapainoon kun tukille etsitään käyttöä samassa suhteessa kun kuidun kauppa kasvaa. Veikkaus on, että kuidun hinta pysyy nykytasoilla, mutta tukin hinta tulee alas.

    Sinänsä homma menee markkinatalouden mekanismien ulkopuolelle jo siinä vaiheessa kun valtio pakottaa metsänomistajat kasvattamaan tiettyjä puulajeja ja tietyn runkoluvun hehtaarilla.

    jpjulku jpjulku

    Jos ennakkoraivauksen tekee pari vuotta ennen hakkuuta, niin johan siellä on uudet raipat tilalla.

    jpjulku jpjulku

    Itse maksan veroja mielellään siihen, että Suomi säilyttää maataloudessa jonkinlaisen perustuotannon. Yritystuet ovat paljon hankalampi juttu.

    jpjulku jpjulku

    Ongelma on osittain myös siinä, että suomalaisten yritysten kilpailijoita tuetaan ”maailmalla”.  Tukia pitäisi säännellä globaalilla tasolla. Niin kuin varmaan pyritään sääntelemäänkin.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 256)