Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset
-
No eihän urea tuo sientä siihen kantoon.
Minun kokemukset uudistamisesta ilman maanmuokkausta ovat positiivisia. En pysty sanomaan, että olisin huomannut eroa taimien kasvussa. Ihannetilanne on, jos maapohjassa on metsäkariketta (hakkuutähdettä) paljon, mutta kuitenkin pystyy istuttamaan. Tämä estää heinänkasvua. Tärkeintä on tehdä istutus heti kun se on mahdollista. Jos talvihakkuu, niin heti keväällä.
Hakkuista suurin osa tehdään kuitenkin talviaikaan, jolloin kantoja ei käsitellä. Jos kannon kaatopintaan on ruiskutettu Rotstopia, näinköhän se estää tartuntaa jos kaivinkone paljastaa kannon pintaa sivulta tai juurenniskasta. Eiväthän ne pääsääntöisesti kannon yli aja. Mutta kun puhutaan todella isoista ja painavista koneista, niin kyllähän sitä juurenniskaa ja juurta sieltä tulee paljaaksi. Kantokäsittelyssä kaatopinta on harvoin täysin peittävästi käsitelty torjunta-aineella (vaatimus taitaa olla 85 %). Kukahan on uskaltanut luvata, ettei sieni-itiöitä leijailisi näille käsittelemättömille kaatopinnan osille?
Jos kasvatat talousmetsää, unohda kaikki muut lajit kuin metsäkuusi, metsämänty ja rauduskoivu. Jos haet muita arvoja, niin vain mielikuvitus on rajana. Itse olen laitellut paikkoihin, joilla ei ole talousmetsänä merkitystä, muun muassa tammea ja vaahteraa. Tervaleppä on kanssa upea, mutta vaatii kostean kasvupaikan.
Kun 25 tonnin rautatelaisella kaivinkoneella ajaa sulan maan aikaan hakkuuaukolla, tulee siinä rouhineeksi aika paljon paljasta pintaa esiin kannoista ja juurenniskoista. Mikähän on ajatus siinä, ettei tämä avaa portteja auki juurikäävälle?
En tiedä miten ja miksi, mutta joka kerta ovat saaneet kasaan puitua. Ainakin suurimman osan hakkuutähteistä, mikä on riittänyt uudistamisen onnistumiseen ilman maanmuokkausta.
No niin tuosta kuvasta tilanne avautuu paremmin. Vaadi vaan sopimuksessa pysymistä, pysyy ryhti hommissa. Sinun kuuluu tässä tapauksessa saada SEKÄ rahat havuista että ilmainen maanmuokkaus.
Ehkä kuva hämää, kun eihän noita hakkuutähteitä näyttäisi olevan paljoakaan. Onkohan havuja myös lumipeitteen alla.
Minä pyydän pienemmillä uudistushakkuilla puimaan havut kasoihin. Alle hehtaarin aukoissa olen istuttanut muokkaamattomaan maahan. Kokemukset ovat olleet hyviä.
Pystykarsinta on varmaan puuhastelua, mutta tässähän tarkoitus on täysin toinen kuin normaalissa pystykarsinnassa. Ehkäpä tuo tutkijaElmerin mainitsema oksien typistäminen mäntyjä ympäröivien koivujen osalta voisi olla hyvä keino.
En usko lannoituksella saavutettavan tätä tarkoitusta. Kun koivu kerran pääsee etukasvuiseksi, tilanne vain pahenee aikaa myöten. Pakkohan tuoreiden oksien karsimisen on kasvua heikentää, mutta kohdistuuko se se sitten enemmän paksuus- kuin pituuskasvuun. Karsiminenhan palvelee tarkoitusta kahta kautta, pienentää koivun ja parantaa havupuiden kasvuvoimaa.
Täytynee tehdä pieni experimentti. En aio katkoa oksia aivan oksan ja kyljen yhtymäkohdasta, niin lahoriski lienee pienempi? Todennäköisesti koivut myös poistetaan suurelta osin harvennuksissa, niin mahdolliset laatuvirheet eivät siksikään ole niin merkittäviä.
Koko alueen ruiskutus glyfolla loppukeväästä. Kunnon ruiskukalustolla glyfon menekki on vähäinen. Heti perään taimet. Ei tarvetta heinäämiselle kahteen vuoteen. Sitten koivu onkin jo mennyt menojaan.
On täällä vaan kivenkovia raivaajia!