Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset
-
Kuusessa ollaan: Missä päin valtakuntaa? Vaikea on Savon osaltakaan sanoa, onko siellä routaa, jotta ei juurineen kaatelisi.
Lumi oli ilmeisesti tullessaan aika märkää, ja ainakin paikoin jäätynyt. Saa nähdä tiputteleeko tuuli minkä verran.
Mutta silti valot toimii. Voi jeesus.
Ammattimiehet vetää peräkärriä pelkän sähköpistokkeen varassa, jolloin maadoitus ei ole parhaasta päästä.
Jalokastanjoita, kastanjoita ja tammenterhoja, mutta kysymyksessä ”joku todella suuri vaahteralaji”?
”eiköhän ole selvempi jättää homma ammattilaisille”.
Noinkin tietysti voi ajatella. Kaikista asioista. Jossain vain pitäisi pyrkiä olemaan itse se ammattilainen 🙂 Hyvää joulua!
A.Jalkanen: Ok, täytyy tutkia asiaa tarkemmin. Jostain olen lukenut, että taimitarhoilla käytetään lumetustakin talvisäilytyksen tukena.
Jätkä: Metsäkoneiden puomisto taitaa sopia aika huonosti mätästykseen, kun varsinainen kaivuliike puuttuu. Jatkuvatoimisia mätästyslaitteita kai metsäkoneilla enemmän käytetään. Lisäksi koneilla tuppaa olemaan painoa aika paljon, siirto vaatii järeää kalustoa. 7-10 tonnin painoluokan kaivinkoneissa siirrot onnistuvat vielä aika heppoisella kalustolla. Nykyään tuon painoluokan koneissa on voimaa reilusti ja ulottuvuuskin ok.
Mitä taimien kasvatukseen tulee, saatte sen kuulostamaan aika työläältä. Itse ajattelen niin, että kun luonto niitä osaa kasvattaa ilman ihmisen apuakin, niin ei se kovin vaikeaa tai työlästä voi olla. Kyllä minä kasvattaisin taimet mahdollisimman luonnonmukaisesti. Kasteluveteen on helppo lisätä lannoitetta ja kennoja käytettässä kasteltava pinta-ala on lopulta aika pieni. Kun kasvupohjassa ei valmiina ole rikkaruohon siementä, ja opiskelee rikkaruohojen syntymekanismit, en pitäisi torjuntaa kovin vaikeana. Jos vaikka 10.000 tainta kennoissa kasvattaa, niin pinta-alahan ei ole kovin iso. Luulisi, että tuulilevitteisiltä rikkaruohoilta voisi suojautua jollain harsoilla tms. Kokemusta ei ole.
Ja kyllä, laatusiementä käyttäisin ilman muuta jos vain saatavilla olisi. Siemenen kappalehinta on niin olematon, että siinä kannattaisi käyttää vain parasta saatavilla olevaa.
Metsäkupsa: Kalleinta kalustoa on sellainen kalusto, jota ei käytä. Jos minä istuttaisin mainitsemasi 20.000 tainta vuodessa, laittaisin kyllä oman muokkauskaluston. Mutta makuasioitahan nämä. Tällä hetkellä löytyy yksi moottorisaha ja pari kappaletta raivaussahoja. Hankintahommiin ja puiden ajamiseen omalla kalustolla en taas sotkeutuisi ikinä.
Jees h-valta: ei ollut tarkoitus urakoimaan alkaa, omilla tiluksilla pelkästään. Jos uudistaa vuodessa 3-4 ha, se tarkoittaa 3-4 vrk konetyötä. Ei ole kuluttavaa sen enempää henkisesti kuin fyysisesti, ainakaan jos konehommat mieleen. Tekisin mielellään enemmänkin, pitäisi vaan olla enemmän sitä uudistettavaa 😉 Ojitukset ja muut hommat siihen päälle. Harvoin on sellaista tilaa, jossa ei olisi vesitalouden tai tiestön suhteen parannettavaa. Koneiden osalta on vielä muistettava, että koneiden hankintahinta ei ole sama kuin kulu. Itse ostin ensimmäisen kaivinkoneeni ja kaksiakselisen kuorma-auton vuonna 2009, ja vajaan 10 vuoden jälkeen sain niistä enemmän kuin olin maksanut. No, kuorma-auton ylläpito katsastuksineen ei ole ilmaista puuhaa ja satunnaiskäytössä vähän niin ja näin. Sekä kuorma-auto että kaivinkone eivät olleet metsähommiin hankittuja, ja siihen käyttöön vähän epäsopivia. Nyt jos ostaisin kalustoa, ostaisin n. 100 hv nelivetotraktorin, pikku lavetin ja 7-10 tonnin painoisen koneen 600-700 mm lapuilla.
A.Jalkanen: Metla on vuonna 2012 julkaissut asiasta teoksen ”Metsäpuiden paakkutaimien kasvatusopas”. Kyseinen opas etsinnässä. Kuusen jalostetusta siemenestä on kuulemma pulaa, mutta tilanteen pitäisi olla korjautumassa. Kuusella tosin jalostuksen hyödyt eivät ole muutenkaan niin suuria kuin männyllä.