Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 289)
  • jpjulku jpjulku

    Moottori- ja raivaussahojen käyntiongelmat taitavat olla tämänkin palstan keskustelluin aihe kautta aikain.

    jpjulku jpjulku

    10 vuotta niin ei tartte kenenkään enää uusia polttomoottorisahaa. Ei löydy kaupoista. Eikä tule ikävä.

    jpjulku jpjulku

    Kunnat ovat nykyään erittäin hanakoita etsimään luvattomia rakennuksia kiinteistöveron takia. Etsivät niitä muun muassa ilmakuvista. Ei kannata nykyään mitään enää rakentaa ilman lupia. Samoin vääntävät helposti noin mobiilisaunoja ym. rakennusluvan alaisiksi rakennuksiksi. Luvat kuntoon!

    jpjulku jpjulku

    Jos kyseessä rakennus, jossa kiinteä tulisija, vaatii aina täyden rakennusluvan.

    jpjulku jpjulku

    Kovia ovat mestarit, jotka marraskuun vesisateessa raivaushommia tekevät!

    jpjulku jpjulku

    On ollut poliittinen päätös vaatia yhä säävarmempia verkkoja. Siirtohintojen nousukin palautuu osittain äänestäjiin. Vai onko joku luullut maakaapeloinnin olevan ilmaista?  Tällä hetkellä omien off-grid järjestelmien rakentaminen on puhdasta haihattelua. Mutta jos tällainen ”vaihtoehtoelämäntapa” yleistyy, olemme mielenkiintoisessa tilanteessa. Sähköverkko ylläpidetään entisessä laajuudessa, mutta maksajia on pienempi määrä. No, eiköhän lainsäätäjä tule taas hätiin siinä vaiheessa!

    jpjulku jpjulku

    Metsäsijoittamisessa on mielenkiintoisinta se, että pääoma tekee töitä ja samaan aikaan voi vaikuttaa lopputulokseen omalla tekemisellä.

    jpjulku jpjulku

    Joo, kyllähän osingot voivat olla helposti 2-4 %. Ja sitten kun osakkeen arvo putoaa puoleen, niin osinkotuotto tuplaantuu 🙂

    Ilman riskiä rahan tuotto on negatiivinen. Ja kannattaa miettiä mitä sana riski tarkoittaa. Se tarkoittaa riskiä.

    jpjulku jpjulku

    Lannoitus, samoin kuin metsänomistus yleensäkin, on sijoitus. Sijoituksella on riskinsä. Riskitön korko on tällä hetkellä negatiivinen, jopa nimelliskorko. Lannoitukselle lasketaan keskiarvoistetuilla parametreilla 10-20 % tuotto-odotus. Vaihteluväli tullee muun muassa levitystavasta ja sen kustannuksista.

    jpjulku jpjulku

    Oikealla kohteella lannoitus on lähtökohtaisesti kannattavaa. Riippuu tietenkin myös tulevaisuuden puunhinnasta, jota kukaan ei tiedä. Lannoitteet ovat myös syklisiä maailmanmarkkinahyödykkeitä, joskaan en osaa sanoa ulottuuko heilunta kuinka voimakkaana suomalaisiin kuluttajahintoihin.

    Käsin lannoittamista on tullut harrastettua mönkijän avulla. Tein itse mönkijään laatikot eteen ja taakse. Etulaatikkoon olisiko mennyt 30-50 kg ja taakse 50-75kg. Ajoin aina mönkijää x metriä eteenpäin ja kahteen mieheen viskeltiin lannoitetta täsmäkylvönä. Jokainen lannoiterae meni puiden tyveen. Tässä on varottava lannoittamasta liikaa polttovioitusriskin takia. Lannoitteita on erilaisia liukenemisnopeuden mukaan. Eri ravinteet myös liukenevat eri nopeudella. Eri ravinteet myös sitoutuvat maahan eri asteisesti. Fosfori esimerkiksi sitoutuu maahan tehokkaasti ja liikkuu maassa huonosti. Se on saatava lähelle puun juuria. Eri maalajeilla on erilaiset luontaiset ravinnevarat ja ravinteiden sitoutumisominaisuudet. Savimaissa ravinteiden pidättymispaikkoja runsaasti. Turvemaissa ja karkeissa kivennäismaalajeissa
    pidättymispaikkoja ei juuri ole. Maan happamuus vaikuttaa myös ravinteiden liukenemiseen. Nämä kaikki vaikuttavat lannoittamisen mielekkyyteen sekä oman uskomukseni mukaan siihen, miten lannoittaminen kannattaa tehdä.

    Hyvin ovat omat lannoituskohteet kasvaneet. Ei toki ole vertailukohtaa, miten olisivat kasvaneet ilman. Ainakin on ollut erittäin mukava liikkua toukokuisessa metsässä aurinkoisena päivänä kun ei ole itikat, paarmat tai hirvikärpäset vielä kiusaamassa.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 289)