Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset
-
En jaksa lukea koko ketjua läpi, mutta kommentoin silti. Harvennushakkuut tuskin ovat bluffia, mutta taimien istutustiheydet saattavat olla. Ja kyseessä on lakisääteinen, ei siis omissa näpeissä oleva asia. Ensiharvennus on taloudellisesti niin merkityksetön, että kokonaistaloudellisesti voisi olla järkevää istuttaa vain n. 1000 taimea hehtaarille. Puu järeytyisi nopeammin ja ensiharvennuksen korjuuvauriot jäisivät pois. Puusto myös kasvaisi paremmin sääolosuhteita kestäviksi. Maanmuokkaus- ja taimikulut olisivat pienemmät. Jalostetuilla taimilla oksaisuuslaatukaan tuskin ratkaisevasti kärsisi.
Ainoa isompi kysymysmerkki voisi liittyä puumarkkinan tasapainoon. Siinä olisi moni sellutehdas ihmeissään kun kuitupuun tarjonta romahtaisi. Kysymysmerkki on niin iso, että puuntuottajat on suorastaan lailla määrättävä tuottamaan riittävästi kuitua. Onhan se nyky-yhteiskunnalle aika vierasta holhousta, että taimikon perustamisen minimitaimimäärät määrätään laissa.Muistan joskus lukeneeni, että taimikon lannoituksessa oksaisuuskehityksestä tuleva haitta on isompi kuin lannoituksesta tuleva hyöty.
Itseäni kiinnostaisi kokeilla lannoitusta istuttamisvaiheessa. Siis muutama hitaasti liukeneva lannoiterae istutuskuopan pohjalle. Ruotsissahan käytetään pottiputkia, joihin tämä lannoitusominaisuus on ”automatisoitu”. Onko kokemuksia tästä?Milläs väki luulee, että se data siirretään niiltä tukiasemilta eteenpäin?:) Taitaa Suomessa olla ns. backhaul kokonaan kuitua. Siitä huolimatta viimeisen neljän vuoden aikana mobiiliverkot ovat hidastuneet paikoin jopa neljänneksen. Suomen verkoissa liikkuva data on kymmenkertaistunut kolmessa vuodessa. Operaattorit tekevät koko ajan ankarasti verkonrakentamista, jotta langattomat yhteysnopeudet pysyvät siedettävinä. Samoin taajuuksien osalta tehdään refarmingia; vanhojen 2 ja 3 g verkkojen taajuuksia siirretään 4 g:lle. Suomessa operaattorit ovat tehneet hienoa työtä langattomissa yhteyksissä. Tämä on tietysti osittain vesittänyt kuluttajakuituyhteyksien tarvetta.
GLA, viime kesä oli tarkastelujakso. Toukokuun lopussa istuteltiin. Toisen istutusalan yhdellä kulmalla näytti maa olevan melko savistakin. Mättäät oli kesän lopuksi kuin betoniporsaita. No, sen toki näki jo istutusvaiheessa ettei niihin kannata istuttaa. Mutta kyllä paremman maaperän mättäätkin kuivuivat pahasti. Minun ymmärryksen mukaan mättäät oli kyllä ihan oikein tehty, mutta muokkaustapa oli todennäköisesti väärä. Viime kesälle. Seuraavan kerran kääntömätästän tai laikutan vastaavaan kohtaan.
Utsjoen kunta kaatoi toissa kesänä paljon isoja mäntyjä kunnallistekniikkatyömaan alta. Isommilla puilla oli ikää yli 200 vuotta. Tuttava sai puut jotain kautta ja teki niistä pikku rakennuksen. Vasara oli kuulemma hyvä väline näiden hirsien työstämiseen. Puuaines oli haperoa. Ei siis se kasvunopeus ole aivan selkeä kriteeri puun lujuuslaadulle.
