Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 244)
  • jpjulku

    Mehtäukko, kyllä se raaka-aineen saanti on ”pussihousujen” varassa. Valtaosa puusta taitaa tulla yksityismetsänomistajilta. Heidän ongelma on, ettei ole kollektiivia pitämässä puolta. Toki firmojen pitää voittonsa tehdä, mutta tiettyjä kohtuuttomuuksia soisi puukaupasta poistuvan.

    jpjulku

    Siitä olisi pitänyt saada hinta, joka on jotakuinkin pystykaupan hinta lisättynä korjuukuluilla!

     

    jpjulku

    A.Jalkanen, isossa kuvassa ehkä noin, mutta jos Matti Meikäläinen myy yksittäiskaupalla isolle firmalle 400 m3, niin sen ei pitäisi paljoa varastointiongelmia aiheuttaa. Pääoma ei maksa tällä hetkellä isoille firmoille ”juuri mitään”. Ennemminkin isot firmat häviävät pääomakuluissa silloin kun tekeävät ennakkomaksuja jopa vuosia ennen hakkuuta. Tuo katkontakin kuulostaa vähän satuilulta. Sahatavarat ovat aikalailla vakiomittaisia. Jos iso saha ostaa tiettyä mittaa yhden hankintaerän, niin se voi halutessaan aivan hyvin balansoida ”mittaepätasapainoa” muussa puunhankinnassa.

    Tuo tuhoriskin ”jakaminen” kuvaa metsäyhtiöiden ylivoimaa puhtaimmillaan.

    jpjulku

    Timppa, ymmärrän kyllä lukuja (nollien määrää ja pilkun paikkaakin) sen verran että voimasuhteet tiedostan. Iso sahuri tulee kysymykseen ihan yhtä hyvin kuin pienikin, kunhan myyjä ne puut sinne tienvarteen järjestää. Sen takia tässä hankintahakkuusta kirjoitellaankin. Uskon kyllä ettei ostajat ole kiinnostuneita jäätien teosta saati mistään riskin otosta turvallisuuden suhteen. Eikä riskiä pidä toki lähteä ottamaankaan. Puhuisin mieluummin joustavuudesta. Esim. että ajon saisi tehtyä jollain kevyemmällä kuten maataloustraktorilla. Taitaa isolla firmalla mennä jo tuossa vaiheessa pasmat sekaisin. Hieman vaan menee maalaisjärjen vastaiseksi, jos myyjä tekee puut ja kuljettaa tien varteen, ja ostaja maksaa vähämmän kuin mitä on normaali pystykauppahinta.

    Menninkäinen, näin täytyy yrittää.

    jpjulku

    Minä olisin vähän taipuvainen asettumaan Korpituvan Tanelin linjoille. Puutteet laadussa on niin helppo sanktioida, ettei siitä pitäisi ongelmaa saada. Kyse on jostain aivan muusta. Markkinatalouden mekanismit eivät  toimi siinä vaiheessa kun toimijat maksavat samasta puusta vähemmän tien varressa kuin pystyssä.

    Tämä liittyy aiemmin avaamaani keskusteluun saarihakkuista. Jos firman hakkuuketju ”ei uskalla” mennä saareen, niin hankintakauppa on ainoa vaihtoehto päätehakkuussakin. Erittäin järeää mäntytukkia 400 m3. Haluaisinpa nähdä mistä ostajat saavat parempilaatuista puuta. Ja mittoja saavat tarvittaessa mieleisiään.

    jpjulku

    Pohjois-Savon elykeskukselta tuli tieto, että kohteiden minimikoko on 6 ha. Mökkien ”takamaita” eivät lähtökohtaisesti kelpuuta kohteiksi.

    jpjulku

    Tikkula, hieno video! Tuossa on todellakin yritystä! Ja näemmä myös onnistuu. Karttapaikan kartan mukaan kyseisen saaren pohjoispuoli (n. 13 ha) on luonnonsuojelualuetta. Merkitäänköhän metso-kohteet luonnonsuojelualueiksi karttaan?

    jpjulku

    Jos vaikka puhutaan Pohjois-Savosta, niin kyllä sitä jäätä joka talvi on 40-50 cm. Suurin este paksumman jään muodostamiseen on tietenkin lumi. Pelkällä lumettomana pitämisellä saisi varmaan jääkantta paksunnettua useita kymmeniä senttejä.

    Saarten talvihakkuissa voisi olla jollekin urakoitsijalle erikoistumisen paikka. Tuhansien järvien Suomessa puuta on saarissa valtavasti. Korjuu tuntuisi pienemmillä järvillä olevan aika lapsenkengissä. Moton kantavaksi jään saa kaiketi kohtuudelle. Ja jäähän muuten kantaa. Kyse on vain siitä mille jääpinta-alalle paino kohdistuu. Luotisuora jäätie vaan mantereelle ja viisi pienempää puukärriä vaijereilla tai puomeilla yhdistettynä riittävin välimatkoin riskin vetokoneen perään…

    jpjulku

    Metso-kohdekaan ei tulekaan kyseeseen, koska kuvion keskellä on pikku mökki.

    Jäätieprojektiksi varmaankin jää. Jos sen koko kilometrin joutuisi tekemään  jäätietä, niin puut taitaisivat jäädä pystyyn. Realistista varmaan olisi se 50 metrin matka jäädyttää esim. 80 senttiselle jäälle. Taulukoiden mukaan se kestäisi 31 tonnia. Saareen saisi ajettua isonkin moton. Ajo sitten pienellä ajokoneella tai vaikka maataloustraktorilla. Ihmeenä pitäisin, jos pidemmän osuuden ajo ei onnistuisi sitä rantaviivaa seuraillen. Mutta tiedä näistä.

    jpjulku

    Jäätien tekeminen olisi mahdollista, mutta välimatkan johdosta kun ei itse siihen pystyisi osallistumaan eikä oikein tunne ketään lähistöltäkään, niin homman organisointi olisi jonkinlainen projekti. Minun järjen mukaan moto eikä ajokonekaan oikein pysty uppoamaan jos veden syvyys on metri ja jäätä jos saisi syvimmän kohdan päälle vaikka 70 cm. Ja alla siis kova pohja. Kohde on Pohjois-Savossa ja niillä korkeuksilla vielä keskimäärin on jonkunlaisia talvia. Ja se varsinainen vahvemman jään tarve koskee vain sitä 50 metriä. Sen pidemmän rantavesitaipaleenhan periaatteessa ajaisi kesälläkin:)  En sitten tiedä miten metsäyhtiöt ja urakoitsijat suhtautuvat tällaisiin suunnitelmiin kun eivät taida olla ihan heidän vakiokäytäntöjen mukaisia. Kohde on vasta ostoneuvottelujen alla, minkä takia en ole vielä yhtiöiltä kysellyt.

    Timppa, ponttoonikuljetus joo, mutta saaren rannat ovat melko matalia ja ympäröivät vesialueet kivikkoisia. Lisäksi kyseessä on keskisuuri järvi. Isoilla järvillähän metsäfirmat käsittääkseni tekevät kesähakkuita säännöllisin väliajoin. Mutta tuo Metso-kohde oli erittäin mielenkiintoinen ajatus, täytyy selvitellä.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 244)