Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset
-
Jätkän reipashenkiset, ei-niin-piilevästi naljailevat, mutta kieltämättä hyvin asiantuntevat ja laaja-alaisuutta osoittavat kommentit ovat palstan parasta antia! Toinen mieleen tuleva on Korpituvan Taneli!
Milläs väki luulee, että se data siirretään niiltä tukiasemilta eteenpäin?:) Taitaa Suomessa olla ns. backhaul kokonaan kuitua. Siitä huolimatta viimeisen neljän vuoden aikana mobiiliverkot ovat hidastuneet paikoin jopa neljänneksen. Suomen verkoissa liikkuva data on kymmenkertaistunut kolmessa vuodessa. Operaattorit tekevät koko ajan ankarasti verkonrakentamista, jotta langattomat yhteysnopeudet pysyvät siedettävinä. Samoin taajuuksien osalta tehdään refarmingia; vanhojen 2 ja 3 g verkkojen taajuuksia siirretään 4 g:lle. Suomessa operaattorit ovat tehneet hienoa työtä langattomissa yhteyksissä. Tämä on tietysti osittain vesittänyt kuluttajakuituyhteyksien tarvetta.
KHO ei kannata tai vastusta yhtään mitään. KHO tulkitsee lakeja, ja tulkinnan ykkösprioriteetti on ns. lainsäätäjän tahto. Vika on laeissa ja sitä kautta eduskunnassa, ja sitä kautta meissä äänestäjissä.
Nuo toki ovat laikkumättään tunnettuja etuja. Mutta ei niistä kovin paljoa etua ole, jos taimi kuolee saman tien kuivuuteen. Toivottavasti kahden edelliskesän kaltainen kuivuus ei ole uusi Suomen kesä.
Gla, juuri noin, maaperän mukaan. Tämä oli opiksi itselleni. Usein vaan kun joku metodi saa vallan, muut tapaavat unohtua. Kostealla kulmalla urakoitsija teki oma-aloitteisesti naveromätästyksen. Tällä kohtaa taimet kasvoivat viime kesänä loistavasti.
GLA, viime kesä oli tarkastelujakso. Toukokuun lopussa istuteltiin. Toisen istutusalan yhdellä kulmalla näytti maa olevan melko savistakin. Mättäät oli kesän lopuksi kuin betoniporsaita. No, sen toki näki jo istutusvaiheessa ettei niihin kannata istuttaa. Mutta kyllä paremman maaperän mättäätkin kuivuivat pahasti. Minun ymmärryksen mukaan mättäät oli kyllä ihan oikein tehty, mutta muokkaustapa oli todennäköisesti väärä. Viime kesälle. Seuraavan kerran kääntömätästän tai laikutan vastaavaan kohtaan.
Utsjoen kunta kaatoi toissa kesänä paljon isoja mäntyjä kunnallistekniikkatyömaan alta. Isommilla puilla oli ikää yli 200 vuotta. Tuttava sai puut jotain kautta ja teki niistä pikku rakennuksen. Vasara oli kuulemma hyvä väline näiden hirsien työstämiseen. Puuaines oli haperoa. Ei siis se kasvunopeus ole aivan selkeä kriteeri puun lujuuslaadulle.
Risupeto voisi sopia eukalyptuksen korjuuseen. Suomessa tuskin löytyy käyttöalaa riittävästi. Hienoa, että Suomessa osataan innovoida. Lähtökohta tuotekehittelylle voisi olla kuitenkin ekonomi-painotteisempi. Näillä kavereilla on kyllä poikkeuksellisen hyvät nettisivut jne. Valitettavasti sekään ei tee härpäkettä urakoitsijoille kannattavaksi.
Miksi ei olisi kuivina? Eiväthän ne puut loppusyksystä tai talvella homehdu. Mädättäjät eivät elä alle 5 asteen lämpötilassa.
Tässä aika hyvä katsaus Venäjän metsäsektorista.