Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset
-
Olet Puuki terminologiassa oikeassa. Minä mielsin ”metsävähennyspohjaksi” hankintamenon, oikeammin sitä on kuitenkin metsävähennykset. Samaa asiaa kuitenkin tarkoitettiin.
Hankintamenon mukaan määräytyvä metsävähennyksen määrä lisätään luovutusvoittoon, oli sitä käytetty tai ei. Riittää, että tila on ilmoitettu metsävähennyspohjaan. Vastaavasti hankintameno jää metsävähennyspohjaan, vaikkei tila enää ole omistuksessakaan. Useimmiten tilaa ei kannata liittää metsävähennysjärjestelmään, mikäli sen aikoo myydä.
”Väärä luulo. Epäonnistuneessa puun kaadossa voi puu kaatua täysin minne tahansa.”
Varmaan näin on. Jos puu on voimakkaasti kallellaan ja yrittää kaataa 90 asteen kulmassa tähän kaltevuuteen nähden, niin mitä tahansa voi varmaan tapahtua. Fysiikan lakien ymmärtäminen auttaa. Ja kaikessa tekemisessä on riskinsä.
Ei kai sillä kaadonsuuntaajalla oikein talvella saisi pitoa maasta?
Mitä turvallisuuteen tulee, niin minun järjellä ajateltuna puu kaatuu aina joko haluttuun suuntaan tai päinvastaiseen suuntaan, mutta ei sivulle. Kun suoraan edestä ja takaa pysyy poissa, ja kun on vielä suht nopeajalkainen, niin eiköhän se siitä.
Jätkä, paikoin tuo alikasvos on niin isoa, etteivät vedettävien koivujen oksat alikasvospuita kaada tai taivuttelekaan (toki voi ”naarmutella” runkoja). Paikoin tuo on epäilemättä iso haaste. Jos joku puu kaatuu siten, että rungon vetäminen uhkaa tehdä pahan aukon taimikkoon, niin voihan sitä sahalla tarvittavin osin karsia. Kunhan siihen ei ala menemään liikaa aikaa. Mielenkiintoista on myös nähdä, miten motokuski sen värkkinsä siihen ojan päälle saa soviteltua ja mikä sen ulottuvuus siinä asennossa ja tilanteessa on.
