Käyttäjän jpjulku kirjoittamat vastaukset
-
Ymmärsin, että hakkuutähteistä on sinänsä ihan kirjallinen sopimus. Niiden keräämisen ajankohdasta on sovittu suullisesti.
Kokenut, kenelle kysymyksesi oli osoitettu? Nimimerkki Palojärvi on olettaakseni tehnyt kaupan yhtiön x kanssa, ja sopimukseen on kuulunut hakkuutähteiden kerääminen seuraavana kesänä. Ei hänellä ole sopimussuhdetta yhtiön X alihankkijan kanssa, eikä se hänen ongelma ole, milloin ja miten hakkuutähteiden kerääminen onnistuu.
Virhe on se, ettei ostaja ole noudattanut sopimusta.
Virhe on käynyt ja sen arvo on viisinumeroinen.
Tehtynä jo tälle vuodelle 20 ha energiapuuhakkuuta (ensiharvennus vähän etuajassa), 10 ha kakkosharvennusta ja 2 ha aukkoa. Keväällä alkaa raivaushommat ja jatkuu entisen turvesuon metsitys täydennysistutuksilla. Uusia tiluksia myös etsinnässä.
Rauduskoivu, lehtikuusi ja haapa tuskin sopivat hyvin yhteen tammen tai muidenkaan jalopuiden kanssa. Kasvavat liian nopeasti ja alkavat varjostamaan.
Kyllä minäkin yli hehtaarin uudistusaloihin teetän muokkauksen. Mutta aivan yksiselitteisiä muokkauksen edut eivät ole. Ja yleensä kuulee sanottavan, että istutus muokkaamattomaan maahan on täysin tuhoon tuomittu ajatus. Näin ei kyllä ole.
Pääasiassa olen käyttänyt muokkausmenetelmänä laikkumätästystä, kosteissa kohdissa naveromätästystä. Laikkumättäiden haaste on ollut viime vuosien kuivat kesät. Mättäät tahtovat kuivua. Etenkin jos maaperässä on yhtään savea, kuivuminen on paha ongelma. Mätäs voi olla heinäkuussa kuin betonia.
Luulen, että kokeilen jatkossa laikutusta tai kääntömättäitä.
Metsäkupsa, istutan taimia sen verran ettei luonnontaimia tarvita avuksi. Enkä kyllä muista sellaista uudistamisalaa, mihin ei olisi koivua tullut. Kirpat ovat lehtikuoriaisia, eivätkä ole haittana havupuilla. Tukkimiehentäitä vastaan taimet käsitellään. Torjuntateho on hyvä.
Vatukko voi hyvinkin olla parimetristä. Ja pihlaja oma lukunsa. Molemmat iskevät eniten siihen paljastettuun maahan. Luonnollisesti. Neitseellisessä maassahan juuri- ja muu kilpailu on vähäisintä. Minun uudistusalojen pahimmat vatukot ovat mätästetyissä kohteissa.
Ei johdu kannon iästä, vaan siitä, että juurikäävän itiöt ovat ilmassa vasta selvästi myöhemmin kuin monen muun lahottajasienen. Eli vähän sama periaate kuin harmaaorvakkaliuoksella. Kun kanto on jo muiden sienien infektoima, juurikääpä ei saa tartuntapintaa.
Meinaatko, että jos hakkuu tehdään talvella ja maanmuokkaus keväällä tai alkukesästä, niin kannot ovat jo ”kuivahtaneita”? Bullshit. Juurikääpä on lahottajasieni, ja iskee kyllä vanhempaankin kantoon, jos paljasta pintaa vain järjestyy.