Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Metsänkäyttöilmoituksella uudistushakkuita ei luokitella avohakkuisiin ja luontaisen uudistamisen hakkuisiin. Kyllä ne kuuluvat samaan luokitukseen uudistushakkuisiin.
Ei pidä yksittäisen metsänomistajan tuudittautua liialliseen optimismiin, että tilanne valtakunnassa on hyvä tai vielä parempi. Avohakkuiden osuus kaikista hakkuista luokitellaan jopa lähes 70 prosentiin. Se on paljon ja aika kaukana paremmasta suojelusta ja metsien monimuotoisuudesta. Siitä syystä peitteisen metsänhoidon toivoisi lisääntyvän. Eikä metsätalous Suomesta ole loppumassa, vaikka metsänhoidon tapoihin kiinnitetään enemmän huomiota. Aikoinaan julkilausumalla pelastettiin myös määrämittaan harsinta, johon valitettavasti valtakunnan tasolla ollaan palaamassa. Vajaatuottoiset metsät ovat lisääntyneet.
Edellä todettua Raisa Mäkipää: ”Kuivenpien kangasmetsien lisäksi myös suometsissä avohakkuiden osuun on pysynyt samalla tasolla viimeisten viiden vuoden aikana. Samaan aikaan hakkuita on tehty niin paljon, että metsien ilmastopoliikan kannalta tärkeä hiilinielu on lähes hävinnyt. Siinä yhteudessä suometsistä on tullut iso pysyvämpi päästölähde”.
”Oletin ja toivoin, että edistyttäisiin nopeammin. Olemme suositelleet jatkuvapeitteistä kasvatusta pitkään, eikä toteuma siltä nyt näytä. Suositus ei kuitenkaan muutu, sanoo tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta”.
Ilmaston muutokseen tarvitaan fossiilisten raaka-aineiden käytön lopettaminen. Niitä korvaamaan uusiutuvien raaka-aineiden käyttö ei riitä. Eli kulutusta on vähennettävä tai teknologisilla ratkaisuilla fossiilisten raaka-aineiden käytön haittoja on poistettava. Ongelmana voidaan pitää; sekä fossiiliset että uusiutuvat raaka-aineet käyteteään samaan aikaan.
Paikkansa pitämättömiä väittämiä esitetään, valitettavasti. Onhan se nähty, jos ”klusterin” linjasta poiketaan, heti ollaan muistuttamassa. Puuttuu vielä, MHY/MTK liittyvät julkisesti klusterin informaatioon ja puuttuvat metsänomistajan (puuntuottajien) aktiivisuuteen. Sen tekevät jo toiminnassaan ja klusterin hallinta (monopoli) syvenee entisestään.
Myyntituote se on puukin. Vaihtoehto klusterin ohjaukselle puukaupassa ja metsänhoidossa on, toimia omana toimialana. Siinä voittaa aina, säästöä tulee suoramyynnistä ja niin myös metsänhoidosta. Voi paremmin toteuttaa vaihtoehtoisia metsänhoitotapoja.
Ei ole mehtäukolla ja kaltaisilla mitään mahdollisuuksia. Mitä puukauppaa sellainen on, jos ostaja (yhtiö) pidättää oikeudet itsellään. On tietenkin valinnan varaa, mutta on myös ostajia, joille puu kelpaa. Laatu- ja mittavaatimukset ja oikeus käydä puukauppaa, kuuluu myös puunmyyjälle. Valitettavasti monopoli pidättää etuuksia itsellään, mutta on myös tapoja toimia toisin.
Mikä estää suoramyyntiä käyttämästä, kauppatavat ovat olemassa ja myynnin voi hajauttaa. Mitta ja laatuvaatimukset ovat käytettävissä.
Suoramyynti on hyvä vaihtoehto bulkkikaupassa (tukku). Metsäpään palveluista maksettavat kustannukset, kuten logistiikan ja jalostamisen kustannukset, niin myös metsänomistajan puilla käytävä kauppa. Tällaiset väliportaan hallinnon kustannukset jäävät pois. Toimii muillakin alkutuotannon aloilla.
Suomalaisessa talouselämässä on jotain pahasti vialla. On elvytetty ja panostettu tuotekehitykseen vuosikymmeniä, siinä onnistumatta ja raha valuu kulutukseen. Tuhlataan enemmän mitä tienataan ja vasemmisto/ay-liike ovat tässä onnistuneet kerta toisensa jälkeen (korporaatio). Oikeistohallitus yrittää purkaa (tasapainottaa), ovat yrittäneet monta kertaa, mutta aina vasemmisto-oppositio ovat onnistuneet torjumaan (pakkokeinot). Ilmeisesti tämä maa tarvitsee opetuksen, voi tulla alijäämämenettelyn muodossa. Siinä vaiheessa on myöhäistä.