Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Hintatilastot ovat toteutuneista puukaupoista. Se siitä ja lähinnä tukin osalta eivät pidä paikkaansa. Hintatilastoon vaikuttaa mehtäukon tarjoamat ”nysäkaupat”.
Ei ollut ukon ”reumatismista”, sen paremmin kuin vanhasta tulkinnasta. Luontainen metsänhoito kuuluu metsänhoitoon ja soveltuu puunkorjuuseen. Kovin kummalliselle tuntuu, jos väitetään, ettei kuulu ei sovellu. Luokitellaan jaksottaiseen metsänhoitoon, mutta mikä ero siellä sitten hoitomuotojen välillä on? Ei taida käytännössä kovin suusta eroa olla ja kannattaako väittää sitäkään, ettei valmiutta luontaiseen metsänhoitoon ja korjuuseen ole. Jatkuvalla kasvatuksella on hyvä tulevaisuus. Hoitomuodolla menee hyvin, kun tarvittavia korjauksia tehdään.
Eihän ”vanhanmallista” jatkuvaa kasvatusta jätetty voimaan harsintajulkilausumassa. Ns. jatkuva kasvatus on ollut voimassa sieltä lähtien. Toisin tulkittiin. Myös jaksottaiseen metsänhoitoon kuuluu luontainen metsänhoito. Kannattaako ramatisoida sen hallinnasta, kuuluu osaksi korjuuta ja puukauppaa, niin myös osaksi puuhuollon logistiikkaa. Luodaan keinotekoisia esteitä ja rajoituksia, onhan se valmius oltava myös luontaiseen metsänhoitoon. Tällä hetkellä nähdäänkin jaksottaista pientä piristymistä. Otetaan luontaisen metsänhoidon vaihtoehtoja huomioon.
Esität turhaa ramatisointia metsänhoidosta. Määrämittaan harsinta kiellettiin ja julkilausumalla siitä johtuva metsänhoidon taantuminen estettiin. Panostettiin metsien uudistamiseen ja säädettiin liiallista harsimista estävät rajoitukset, mutta ns. jatkuvaa kasvatusta ei siinä yhteydessä kielletty. Sellaiseksi tulkittiin, mutta toisaalta ei ole kielletty tälläkään hetkellä ja siitäkin huolimatta taantuvaan metsänhoitoon päädyttiin. Vapaassa kasvatuksessa rajoitukset poistettiin ja sillä on yhteys metsänhoidon taantumiseen.
Ei voi yleistää, tästä ei ole pitkää matkaa taaksepäin. AJ:n insertti 1.3 Timo Pukkalan hakkuusta, kertoo aivan toista. Tekijöitä kyllä löytyy ja tulos on hyvää, mitattiimpa sitä millä hyvänsä täällä kiistanalaisella tekijällä. Se on totta, että teollisuus pyrkii järjestämään puuhuoltonsa haluamallaan tavalla ja suosii jaksottaista metsänhoitoa. Yhtiöiden omissa metsissäänkin vain kokeiluja jatkuvan kasvatuksen metsänhoidon puolesta.
Aukeaksi vaan kaikki kasvavat metsät ja taimistot. Se on halpaa ja helppoa ja rahaa tulee tilille, mutta monikaan ei ajattele sitä, mitä tuottaisi, jos kasvatusta jatkettaisiin. Mieluummin ”hattaroilla” kuitataan tuottavat metsät. Se on valitettavaa, että Metsäkeskus on vielä samoilla linjoilla, ei uskoisi. Suosittelevat kasvatettavia metsiä uudistettavaksi. Omassa metsänhoidossa olen saanut parhaita tuloksia näistä ”rauhoitetuista avohakattavista” metsistä. Puhdistushakkauksilla ja ilman tarpeetonta metsään investointia ja ilman vuosikymmenien jatkuvaa tuoton odottelua.
Myös jaksottaisessa metsänhoidossa tavoitellaan optimipuustopääomia, niin se on jk metsänhoidossakin. Jos mennään optimiarvojen alapuolelle, vaikea sieltä on saada vertailevia tuloksia. 100 mottia antaa puolta vähemmän kuin 200 mottia ja 200 mottia on vielä optimin sisäpuolella. Pitäisi pitäytyä metsän kasvatuksessa optimiarvoissa ja niin väittäisin, hoitotavasta riippumatta. Hoitotavoissa on eroa, mutta se tuskin puustopääomiin perustuvaa hoitovastetta miksikään muuttaa. Mitä tulee metsien taimettumiseen ja uusiutumiseen, sitä tapahtuu myös jaksottaisessa metsänhoidossa, että se siitä… ja valopuille omaa ohjelmointia.
Kyllä jatkuvassa kasvatuksessa päästään vastaaviin tukkisaantoihin ja vertailu tekee mielenkiintoiseksi sen. Eihän korko vielä puuta kasvata ja jatkuva kasvatus tuottaa sijoitustuottona, siinä kuin jaksottainen kasvatus. On vähän uskaliasta tehdä vertailuja näiden välillä, mutta myös jatkuva kasvatus tuottaa tuloerona ja jopa korkoa korolle. Vertailua voidaan tehdä jaksottaisen alkukehityksen (myyntien) ja jatkuvan kasvatuksen myyntien välillä.
