Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ne voivat olla ihmeellisiä nämä metsänhoidon kuviot. Tuskin riittää nykyinen poiminta ja pienaukko, kuten Visa tuossa edellä: ” jk:ssa ei edes edellytetä valmiin taimikon olemassa oloa”. Eli myös jatkuvassa kasvatuksessa on mentävä avovaiheen kautta, että saadaan taimikko nuorimetsä (sekametsä) aikaiseksi. Eli ei kannata tuhlata aikaa uusiutumattomaan poiminta ja pienaukko hakkuisiin. Tilanne on toinen, jos kysymys on luontaisesti uudistuvasta metsästä. Joskus tunkee taimikkoa ja nuorta metsää ihan vaivaksi asti.
Ei ole tarkoitus sekoittaa metsänhoitoa, vaan toimia sen mukaan, mikä on hyväksi todettu. Vielä joskus vuosikymmeniä takaperin, kun jatkuvaa kasvatusta käytettiin, sulussa ei ollut avohakkuu, ei myöskään maan muokkaus. Niitä käytettiin riippumatta siitä, uudistettiinko keinollisesti tai luontaisesti. Jos pyritään sekametsiin, eihän se onnistu luontainenkaan muuten kun avovaiheen kautta. Eroavuus on metsänhoidollinen, toiset metsät uudistuu luontaisesti ja toisissa metsissä on käytettävä keinollista uudistamista ja riittääkö nykyinen poiminta ja pienaukot?
Onhan näissä pv:n esimerkeissä jatkuvan kasvatuksen elementtejä, kannattaa säästää ja jatkaa kasvatusta. Kun vaihtoehto on avohakkuu ja investointi metsän uudistamiseen, jossa useinkaan ei auta jäävän puuston vähäinen myyntiarvo, mutta joka edelleen kasvatettuna autetaan tuottamaan ja hyvän taimettumisen kautta metsä uudistuu. Toisaalta myös jk:ssa on mentävä avovaiheen kautta, jolloin saadaan jalostus ja maan muokkaus mukaan. On olemassa uusiutumattomia tai heikosti uusiutuvia maapohjia, jotka kohtuudella onnistuvat vain avovaiheen kautta. Myös valopuut vaatii sen tilan. Toisaalta kannattaako jollain suojuspuumenetelmällä todistella metsänhoidon paremmuutta ja osoittaa tai jopa vaatia osoittamaan vertailevaa tulosta.
S-runkoiset puut. Aiheesta on puulajikohtaisia eroja ja on kaiketi myös tutkittua tietoa. Kuusella on ominaisuus korjata juuristoa ja oikaista runkoa kasvamaan suoraan ylöspäin. Ei mene s-mutkalle niin herkästi kuten mänty ja koivu, joilta tämä ominaisuus puuttuu. Voi tulla useampikin s-mutka, ennen kuin oikenee, jos oikenee. Mänty ja koivu eivät myöskään uusi juuristoa, jos on istutettu liian matalaan tai syvään tai vinoon, vaan kasvattavat juuristoa siinä asemassa mihin on laitettu. Kuusi on tässä mielessä kiitollisempi puulaji, mutta onhan sillä sitten omat puutteensa.
Kuusen viljelyn helppous ja viljelyn onnistuminen mättäisiin on lisännyt kuusen suosiota myös. On buumi sinänsä, mutta se varsinainen ongelma on lisääntyvissä hoitorästeissä. Suorittava on puolellaan siinä, että pilalle menneestä ei saa hyvää tekemälläkään. Hoitorästit ovat lisääntyneet voimakkaasti ja voidaanko energiabuumia pitää taimikon hoidon välineenä. Lähtökohta tietenkin on, että taimikot tulee hoitaa aikanaan. Tuskin kannattaa unohtaa myöskään hoidon kulttuuria, eli metsänhoidon vapauttamista. Otetaanko Jk poimistahakkuista mallia jopa jaksottaisen metsänhoidon puolelle ja harsitaan pilalle hyviä ensiharvennusmetsiä. Sellaistakin metsänhoidon kulttuuria näyttää olevan olemassa.
Ei ole näkynyt pilalle harsittuja metsiä omissa tai toisten metsissä, jos ei oteta huomioon uuden metsälain aikaan saannoksia Keski Suomessa ja siellä täällä muualla. On vaarallista lanseerata jk metsänhoitoa jaksottaiseen metsänhoitoon. Toivottavasti ei ole maan tavaksi muodostumassa. Näkee myös oikei hyviä jaksottaisen harvennuksia, joissa on jätetty suositusten mukaisesti riittävästi puuta hehtaarille.
Ei välttämättä ole ravinnon puutteesta. Havainto voi olla, mitä enemmän epäonnistuu metsän uudistamisessa, sitä huonompi laatuista puuta tuottaa.
Nämä taimikko ja riukumetsänäkymät sopivat hyvin keinollisen uudistamisen vaikeuteen ja vaihoehtoisesti vapaan luontaisen uudistamisen vaikeuteen, epäonnistumiseen tai laiminlyöntiin metsän uudistamisessa. Laatuhaitta näkyy puustossa ja näyttäisi olevan myös puuston määrässä.
Historia toistaa itseään ja onhan ne metsänhoidon haittapuolet havaittavissa. Jk metsänhoito puolustaa paikkansa, mutta tuskin kuitenkaa nykyisen metsälain suositusten perusteella. Metsänhoito vapautettiin ja metsiä harsitaan nyt kuin entiseen hyvään aikaan. Voi olla julkilausuman paikka.
Tuskin kuitenkaan isommissa pöydissä on tarkoitus raiskata metsiä ja jättää perinnöksi jätemetsiä. Näissä pienemmissä kotoisissa pöydissä näyttää sekin olevan mahdollista. Voi olla, että vaikuttaa jo metsien kasvun taantumaan.