Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Alvien vähennysoikeudet olen käyttänyt, ei ole ollut mistään verottajan virheestä. Saahan sitä väittää?
On lukuisia tutkimuksia, jotka metäukon ”huolen” ovat osoittaneet todeksi ja omassa toiminnassani olen sitä noudattanut. Puustopääomat ne on jk metsissäkin, saadaan tuloksia aikaiseksi, tuplat puoleen jos toiseen.
Aukeaksi hakattavien metsien keskiarvokasvu on vähemmän kuin optimoitu puustopääomilla punnittu jk metsien kasvu. Jk metsät sopivat luonto ja hiilikadon torjuntaan talousmetsissä. Luulisi hoitomuodon itsessään vähentävän, kompensoivan suojelun tarvetta.
Voi olla, että Mhy:llä on avointa, niin pitäisi olla yhtiöilläkin, mutta ei aina ole?
Hankintakauppa puolustaa paikkaansa, puulla on hyvä hinta ja kulut/alv. olivatpa omia tai ostopalveluja, ovat vähennettäviä.
Onhan ylikiertoajan laskettu vuosikasvu sama, kun lähdetään päätehakkuun nollatilanteesta ja päädytään päätehakkuun nollatilanteeseen, mutta se ei vastaa jk:n puustopääomalla kiertoajan mittaista jatkuvaa kasvua.
Hintatilastot ovat toteutuneista puukaupoista. Se siitä ja lähinnä tukin osalta eivät pidä paikkaansa. Hintatilastoon vaikuttaa mehtäukon tarjoamat ”nysäkaupat”.
Mehtäukko on saanut jostain syystä päähänpinttymän toimituskaupan nysistä. Hankintalisän ja monesta muusta syystä kannattaa tehdä hankintakauppaa ja käyttää esim. sopiomusurakoitsijoita.
Aina voi käyttää puukaupassa urakoitsijaa (sopimusurakoitsijaa), vai pidetäänkö rikkuritoimintana?
Ei ollut ukon ”reumatismista”, sen paremmin kuin vanhasta tulkinnasta. Luontainen metsänhoito kuuluu metsänhoitoon ja soveltuu puunkorjuuseen. Kovin kummalliselle tuntuu, jos väitetään, ettei kuulu ei sovellu. Luokitellaan jaksottaiseen metsänhoitoon, mutta mikä ero siellä sitten hoitomuotojen välillä on? Ei taida käytännössä kovin suusta eroa olla ja kannattaako väittää sitäkään, ettei valmiutta luontaiseen metsänhoitoon ja korjuuseen ole. Jatkuvalla kasvatuksella on hyvä tulevaisuus. Hoitomuodolla menee hyvin, kun tarvittavia korjauksia tehdään.