Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Minkälainen se jk:n metsänhoidon suositus sitten tuleekaan olemaan, voi olla että sitä ei vielä tiedetä.
Metsuri motokuski: Ehdotus oli, että maksettaisiin hyvästä metsänhoidosta hoitomuodosta riippumatta. Lain ja suositusten mukaisesta metsänhoidosta, se riittäisi kriteeriksi. Isaskar viittaa puun kasvun lisääntymiseen ja Metsäkeskukseen. Joskus on ollut verovähennyksenä. Nykyinen Metka on sitova (työläs) ja yksittäisiä työsuorituksia mittaava. Voisi olla helpompiakin tapoja maksaa metsänhoidon tukea.
Vastaus tuonne edellisiin. Toivottavasti Metkasta maksetaan vastaavat tuet myös jk metsänhoidolle ja harvennushakkuiden alarajoja on syytä nostaa. Mieluummin 1/3 osaa kuin 2/3 osaa ja puustopääomista on huolehdittava. Tilanne on toinen, jos on valmiina valmis taimikko tai kasvatettava metsä, on mentävä niiden mukaan. Tuohon edelliseen. Myös puustopääomia voidaan kasvattaa ja korjata satoa.
Lakiraja se on nostettukin lakiraja, eli puuston pohjapinta-alat ovat liian alhaiset. Menee jo metsän hävittämisen ja vajaatuottoisuuden puolelle. Kasvattaa alijäämiä, kun ongelmana usein on, ettei taimetu ei uusiudu.
Käytännössä metsänhoidon tukea maksetaan vain jaksottaisesta metsänhoidosta. Tukea pitäisi maksaa myös vaihtoehtoisesta metsänhoidosta. Mikä on sitten se tapa, tukea voitaisiin maksaa myös hyvästä metsänhoidosta, ei työsuorituksista.
Aika huono nosto, tapansa on kelläkin kuitata metsänhoidon sekoilut. Sopii vaikka sellaiseen suojuspuu sekatyypin hakkuutapaan.
Olihan tuolla edellä suometsien Metsäkeskuksen taulukossa, poiminta ja pienaukkohakkuut oli luokiteltu uudistushakkuisiin. Niitä on perinteisesti pidetty kasvatushakkuina. Sekin kertoo jo jk:n uudistamisrajasta.
Metsuri motokuski: Meillä on erilaiset käsitykset jk metsänhoidosta. Tuo ”kaikki muu on jaksottaista”, sopii hyvin myös jk metsänhoittoon, joten tuskin kannattaa alkaa väittelemään. (Teksti on muutettu klo 22:44)
Sellainen käsitys on ollut, että harvennusmallit ovat riittävät ilman lakirajoja molemmissa hoitomuodoissa.
Käsitys on ollut, voin olla väärässäkin. Poistaisin lakirajat harvennushakkuilta, kun sitä taimettumista on huonosti saatu aikaiseksi ja poimintahakuuta tehdään usein pystymetsään liian suurilla poistumilla, jopa 2/3 osan poistumilla. Eri asia on tutkimus ja esim. Perko ja Arvo Kettunen, on kerrottu tarkemmista määritelmistä. Esim. Arvometsän poistumat ovat olleet 1/3 osan luokkaa ja siinä on metkittävä ero metsien kehittymisen ja säilymisen kannalta. Kuusi taimettuu varjoon, jos on taimettuakseen ja ei siinä mielessä ole riippuvainen lakirajoista.