Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Metsänhoidosta on maksettu korvausta, on eräänlaista omaisuuden suojaa sekin, mutta sekään ei ole riittänyt, jopa tukirahoja jää käyttämättä. Mistä sitten johtuu, esiintyy järjestelmän hyväksikäyttöä ja esim. valtakunnan metsät on nähtävä taimistona yhden kiertoajan aikana. On aika iso urakka ja siihen kun yhdistetään hoitamattomuus, niin aika pahasti puutteen puolelle jää. Kerjuulle on mentävä ja näkyy valtakunnan metsien inventointituloksissa. Yksi tapa voisi olla metsänhoitotavan muutos, johon suuntaan ollaan menossa. Myös tiukempien kriteereiden asettaminen taimiston ja nuorenmetsän (ensiharvennukset) hoidolle. Niin myös korjuulle.
Metsänhoito, siinä kuin metsän uudistaminen ja taimikoista huolehtiminen, perustuu vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoisuus valitettavasti tuottaa usein huonoja tuloksia. Kehutaan mieluummin hyvistä tuloksista, ainakin valtakunnan parhaista tuloksista ja taimikot jäävät hoitamatta. Taimikon hoidosta kuitenkin maksetaan ja kun vastuunkantajia ei oikein löydy, vastuu jää metsänomistajalle. Sen suhteen vaatimustason nosto voi olla perusteltua. Asettaa kriteerit vakiintuneelle taimistolle ja tuntuva korvaus metsänomistajalle.
Aika näyttää, ei ole syytä lähteä arvailemaan. Ei ole vielä vaalien aika, antaa vaan eduskunnan jatkaa istuntojaan. Lisäarvo on metsänhoidossa ja sen käsittely tulee jatkumaan.
Metsänhoidon päällekkäistä käyttöä on esim. samojen metsänhoidon elementtien käyttö kahdessa erillään pidettävässä hoitomuodossa. Voi olla jonkin lainen valuvika olemassa, kun ns. jatkuvaa kasvatusta sovitetaan nykyiseen hoitomuotoon. Eihän nykyinen luokitus vastaa tarkoitustaan. Tuskin kehityskelpoisten taimistojen ja nuoren metsän luokitus ja toisaalta jatkuvalle kasvatukselle varattu luokitus vastaa tarkoitustaan. Ovat päällekkäistä metsänhoitoa ja jatkuva kasvatus luokitellaan erikseen. Sille varattu osuus luokituksessa on vain poiminta ja pienaukko hakkuissa. (Täydennetty klo 23:18)
Laitan mieluummin kaikki palikat samaan koriin. En kannata metsänhoidon eriyttämistä, en myöskään metsänhoidon päällekkäistä käyttöä. Monipuolisessa metsänhoidossa tarvitaan kaikki palikat samassa korissa ja että ovat käytettävissä.
Metsäviisas aikanaan rajoitti liiallista harsintaa, annettiin julkilausuma. Mentiin sitten vielä pidemmälle, harsinta laitettiin sulkuun. No sekään ei sitten riittänyt, metsänhoidossa mentiin ylitse. Tällä hetkellä ollaan avaamassa uudestaan. Siinä on vaan se vaikeus, ettei oikein tiedetä miten se tehtäisiin. Kuvitellaan jollain tavalla sen onnistuvan metsänhoitoa eriyttämällä. Tuskin onnistuu sitä kautta, metsiä pitäisi pystyä käsittelemään kokonaisvaltaisesti. Ainakin ennen aikaan niin toimittiin, eriyttäminen oli tuntematon käsite siihen aikaan.
Mehtäukko: ”No mikä noista tekee kasvatuksessa tuottavan”. Ei mikään, tuppuroidaan mitä erilaisten tapojen parissa. Vielä ennen jk sulkua peitteinen metsänhoito oli hallussa. Sen aikaiset metsät eivät olleet nykyisen kaltaisia hoitamattomia, hoitoa vaille jääneitä metsiä, ei myöskään nykyisiä jk suositusten mukaisia metsiä. Jos metsä oli tuottokunnossa, metsälle annettiin lisäaikaa, jos uudistui annettiin metsän uudistua tai jos oli kasvunsa ehtoossa ja uudistumisen edellytyksiä ei ollut, ohjattiin keinolliseen uudistamiseen, eli avohakattiin. Nykyään on käsitys, että suunnilleen kaikki metsät ohjataan keinolliseen uudistamiseen eli avohakataan.
Sori, jatkuvan kasvatuksen ketjuun kuuluu, mutta myös monimuotoisuudesta kerrotaan. Hoitamattomat metsät ja ristiriita hoitotavoista alentavat nekin monimuotoisuuden tavoitetta.
Jatkuva kasvatus toimii edelleen ennen sulkua totutulla tavalla. Ne metsät eivät olleet nykyisiä hoitamattomia, hoitoa vaille jääneitä metsiä, ei myöskään nykyisiä jk suositusten mukaisia metsiä. Lisäävät hoitorästejä ja hoitamattomina alentavat metsien tuottoa ja muita tavotteita.
Kuin myös, metsänhoito on aina toiminut hoitotavasta riippumatta samassa metsässä. Oli metsäviisaan malli, luopua tästä ja laittaa sulkuun. On nyt avattu, mutta ei toimi toivotulla tavalla. Pidetään muusta metsänhoidosta erillään ja sen päällekkäiset osat, omitaan jaksottaiseen metsänhoitoon.