Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
<p><p>Kyllä hakkuiden luokituksen muutos on tuossa esitetty. Sen voi metsänkäyttöilmoituksen lomakkeelta tarkistaa. </p></p>
<p><p>Tuohon AJ:n kysymykseen: Poimintahakkuut ja pienaukkohakkuut ovat käytännössä kohdan 12 (metsänhkäyttöilmoitus) uudistushakkuita ja kohdan 17 kasvatushakkuut, tuskin on tarpeen eritellä tasarakenteisiin ja erirakenteisiin. Ns. jatkuvan kasvatuksen eriyttäminen on aiheuttanut käytännön ongelmia kuten; muodollisen puunhinnan määrittelyn, muodollisen korjuunhinnan määrittelyn, muodolliset tukimuodot – määrittelemätön, tilastoinnin ongelman, valvonta? Ainakin tuo em. luokituksen muutos, alkaa peitteinen metsänhoito (jk) sisältymään muuhun metsänhoitoon. </p></p>
<p><p>Metsuri motokuski kirjoitat asiaa, olen hyvin tietoinen harsinnasta, mutta kaikki metsäalueet eivät olleet liiallisella harsinnalla pilattuja. </p></p>
<p><p><p>Ennen aikaan, kun peitteinen metsänhoito oli vielä hallussa, metsiä hoidettiin (leimattiin) sen mukaan mitä vastaan tuli ja hoitomuotona toteutettiin kaikkia niitä hoitomuotoja (muokkausta lukuunottamatta), joita tälläkin hetkellä toteutetaan. Metsät olivat peitteisiä ja erirakenteisia, siihen nähden mitä tällä hetkellä ovat. Kaikki hoito toteutui samassa metsässä ja metsänhoidon eriyttämistä ei siihen aikaan tunnettu. Se hölmö päätös tehtiin myöhemmin. </p></p></p>
<p>Tiedä kenenkä tekemä metsänhoidon ”väärävalinta” lopulta oli. Tuskin sitä ainakaan metsänomistajan valintana voidaan pitää, kun vaihtoehto on valmiit luonnon taimistot ja kasvatettavat nuoret metsät ja vaihtoehtona tarjotaan uusiutumattomat pienaukot ja poimintahakkuut. Määrittelyssä on menty juuri päinvastoin, miten on syytä toimia ja olikohan metsänhoidon eriyttämisellä pilattu hyvä asia. </p>
<p><p>Mehtäukko käy edelleen tallintakusia – muutosneuvotteluja. Otolliseen aikaan siinä mielessä, onhan lakkouhka päällä tällä hetkellä ja yleislakko uhkana keväällä. Rattaat pysähtyvät keväällä myös metsäsektorilla ja onhan siihen mehtäukolla aihetta. Meitä on joku tai muutamia, jotka ovat vastaan ja paljonkin, jotka eivät anna ääntänsä kuuluviin. On puukaupallisia ja metsänhoidollisia kysymyksiä, jotka eivät sovi, mutta ruotuun olisi saatava. Ei ole vain yhtätapaa hoitaa metsiä, tehdä puukauppaa ja käyttää korjuupalvelua. </p></p>
<p>Täällä esiintyy asiantuntijoina tahoja, joilla ei ole kokemusta peitteisestä metsänhoidosta. Tähdellisempää olisi keskustella siitä, mittä vuosikymmeniä kestänyt sulkuaika on aiheuttanut metsänhoidolle. Toisaalta siitäkään ei ole apua, kun se kokemus peitteisestä metsänhoidosta puuttuu. Näkee vielä tänäkin päivänä, joskus 60-70 luvulla leimattuja metsiä, joissa metsänkuva ei ole muuttunut. Tuottavat edelleen tukkia ja ovat sitä tehneet ylimenokauden ajan. Eivät jää tuotossa jälkeen, kun huomioidaan hoidon kustannuksia. </p>
Pitäisi metsäväen ymmärtää se, että kehitystarpeita on myös metsiin ja metsänhoitoon liittyvissä kysymyksissä. Tuskin ovat tarkoitettu luontoväelle ja onhan se kohtalokasta metsien kannalta, jos tulevat torjutuksi. Aika lyhyestä oppimäärästä on kysymys ja on toinen tarkastelukulma, jos ovat luontoväelle mieleisiä.
Onhan sieltä yksinpuin lukien aika pitkä matka 20-30 prosentin tavotteisiin. Ja kun metsissä kysymys on hoidon puutteista, riittää metsissä rästeissä hoitamista. Tietysti voidaan korvata uusilla suojelupäätöksillä, tulevat metsät ikäänkuin hoidetuksi, mutta pitäisi ne rästit myös saada jollain tavalla hoidetuksi. Pyrkimystä siihen on, ei nyt kuitenkaan kuten marjanpoiminnassa – hyväksikäytöstä, mutta kalliksi se hoitaminen joka tapauksessa tulee. Nykymetsissä hoitokertoja on paljon, kannattaisiko kuitenkin suojelunkin kannalta pyrkiä yksinkertaisempaan metsänhoitoon.
<p><p>Syytä on pyrkiä parempaan metsänhoitoon, siitä hyötyvät metsät ja siitä on etua myös metsien suojelussa. Tuskin riittää vain yksi tapa hoitaa metsiä. Metsänhoidon monipuolistamisen vaihtoehto on asetettu jo metsälakiin ja metsänhoidon suosituksiin. Jos ei ole avautunut toimiakseen, siihen suuntaan kannattaa kuitenkin pyrkiä. </p></p>