Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
<p>Pitäisi sen verran metsänhoidossa osoittaa tahdikkuutta, ettei ns. ”nuutuneita” metsiä pääse syntymään. Ovat kuitenkin tätä päivää ja mitä muutakaan Puuki laskelmillaan osoittaa. Poistuma 300 m3 pystymetsään 80 m3 jäävälle puustolle on raju. Esim. tutkimus (Pukkala) suosittelee samalle puustopääomalle 1/3 osan poistumaa, eli 200 m3 jäävälle puustolle. </p>
<p><p><p><p>Vielä siihen aikaan kun metsiä hoidettiin peitteisinä, metsät olivat enemmän hoitotapansa mukaisia, erirakenteisia ja monikerrosmetsiä. Tällä hetkellä, hyvinkin yhden metsämies-sukupolven ajan kestäneen sulun aikana, metsät ovat muuttuneet ja on ohjattu jaksottaisen metsiksi. Nyt vajaan kymmenen vuoden lain muutoksen jälkeen, ihmeitä metsänhoidossa ei ole tapahtunut. Ainakaan, jos seurataan tilastoja, kerrotaan prosenttien siirtymästä. Metsät ovat edelleen jaksottaisen metsiä, mutta keskusteluista saa helposti sellaisen kuvan, että niitä pidetään jatkuvan kasvatuksen metsinä. </p></p></p></p>
<p>”Helposti mo:n aktiivitoiminnan iän pituinen”, sellaista sattuu, harvemmin kuitenkaan omalle kohdalle. Ei ole tullut harsittua tuottamatonta (uusiutumatonta) metsää ja tuskin tulee tehtäväksi. Tuntuma on hyvinkin 60 luvulta. Mehtäukko on hyvä vaan ja pitää omanaan ja apostoliensa harmina. Onhan tämä jo häpeäksi metsänhoidolle. </p>
<p><p>Onhan siellä takaportti uusiutumattomille, viljellään ja siirretään jaksottaisen puolelle. Ei vaan kelpaa jk metsäksi, se on mehtäukonkin jatkettava tamppausta ja haettava parempia vaihtoehtoja. Olisiko pirun keksinnöstä siinä apua?</p></p>
Tapani hoitaa metsiä on ollut johdon mukaista, sitä olen myös noudattanut. Valon määrälläkään ei tehdä metsiä, jos metsä ei uudistu, se ei uudistu. Ja voihan valon määrästä kolmasosa olla tuottamatonta ja menee usein pintakasvillisuuden ja vesakon torjuntaan. Metsä on kuitenkin viljeltävä, jos ei muuten uudistu. Näin toimitaan myös jk:n suositusten mukaisesti. On typerää jäädä odottamaan, uudistuuko metsä vai eikö uudistu. Metsänhoitoa voidaan toteuttaa myös kokonaisvaltaisesti, ilman tällaisia metsänhoitoa eriyttäviä toimenpiteitä.
Ei nyt sentään Visa, metsänhoito eriytettynä on eräänlainen sekamalli, joka tarkoittaa luontaisen metsänhoidon elementtejä hajautettuna kahteen erillään pidettävään hoitomalliin. Sillä tuskin on kannatusta, kun vaihtoehto voi olla hoitomuotojen yhdistäminen. Ei ole onnistunut jatkuvan kasvatuksen lähtökohdista, mutta hoitomuotojen yhdistäminen voidaan toteuttaa myös jaksottaisen metsänhoidon lähtökohdista. Suuntaamalla entistä paremmin peitteiseen metsänhoitoon ja luokittelelemalla poiminta- ja pienaukkohakkuut uudistushakkuisiin, kuten jaksottaisen luokituksessa ovat. Tuskin on tarvetta kasvatushakkuitakaan mennä eriyttämään tasarakenteisiin ja erirakenteisiin. Voi olla myös kerroksellisia metsiä.
Metsänhoidon suositusten mukaisessa jatkuvassa kasvatuksessa kysymys ei ole ”ikiliikkujasta”. Kasvu hiipuu, kun kasvun elementtejä ei ole tarjottu alunperinkään. Metsissä kasvun elementit ovat olemassa, mutta metsänhoidon luokituksessa ne on varattu jaksottaisen metsänhoidon hyväksi. Toisaalta sekään ei haittaa, jos peitteisen metsänhoidon kaikki luontaiset elementit ovat käytettävissä. Syystä tai toisesta, tähän ei kuitemkaan ole menty ja on siinä mielessä kohtuutonta vaatia tuloksia. Ratkaisuksi on ehdotettu metsänhoidon luokituksen muutosta.
Tiedä mitkä hyvät olisivat, mutta omassa käytössä ovat olleet rouherukkaset, mustat jo vuosia, Sellaiset väljät, mihin mahtuu lapaset kovemmilla pakkasilla. Punaisista rouherukkasista oli myös kokemuksia, mutta eivät olleet kestävyydeltään lähellekään mustan veroisia. Toimii myös mootorisahatöissä ja kesällä, on tullut käytettyä märissä olosuhteissa.
Jk:n puunhinta ja korjuu ovat luokittelemattomia, sovelletaan jaksottaisen taulukoita. Soveltamisesta on kysymys myös hoitomuodon luokituksessa. Saahan sitä uskoa mihin uskoo, mutta suositusten mukainen jatkuva kasvatus on helppo osoittaa kannattamattomaksi – tuottamattomaksi. Siitä on hyvä esimerkki mm. tämän geissin aloitus.
<p>Tuskin on tarpeen vertailla metsän tuottoja sijoitustuotottoihin muualta, ei ainakaan metsän erilaisten hoitotapojen vertailuun. On tarpeetonta, sillä metsät tuottavat hoitotavasta riippumatta. Metsänhoidon eriyttämisestä ei ole hyötyä, sillä metsiä voidaan hoitaa kokonaisvaltaisesti hoitotavasta (jk) riippumatta. </p>