Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Harhautus hyvinkin ellei suoranaista huijausta. Ei lahjoiteta vain 1/3 hinnasta, vaan myös 2/3 osaa puustopääomasta. Sen myös laskelmat täällä osoittavat ja tappiollista toimintaa todistavat. Vieläkin pahempaa on se, että puunmyyjät tähän uskovat.
Vaikutuksensa voi olla myös metsälailla ja metsänhoidon suosituksilla, kun jk metsänhoito ei ala toimiakseen. Ei ole sitä mitä tavoitellaan, toimiiko jopa jk metsänhoitoa vastaan, asettaa sulkua jk metsänhoidolle, tai menee jaksottaisen metsänhoidon hyväksi. En ainakaan usko tahtotilaan, joka on jk metsänhoidon vastainen. En myöskään metsänhoidon päivitykseen, että olisi lopullinen….
Nykyisellä ja edelleen kehittyvällä kalustolla ei pidäkään alistua siihen, että metsiä lahmataan. Se oli ongelma jo hevosaikana, jo siihen aikaan oli tahtotila, että pitäisi pystyä parempaan. Nykyinen teknologia ja logistiikka siihen kyllä pystyvät.
Mehtäukko: ”No kun niitä vähiäkin taimia olisi varottava, ja jk-hakkuissa on pirun paljon pienirunkoista ja huonolaatuista romua”. Mehtäukko sen paremmin kuin Puukikaan, eivät ilmeisesti ole nähneet kunnon tuottavia jk metsiä? Haluavat askarrella jaksottaisen metsissä (pusikoissa) ja pitävät niitä jk metsinä. Antakaa niiden metsien olla, niitä metsiä hoidetaan sillä ”pirun keksinnöllä” ja jaksottaisen nuoren metsän hoidon ohjeilla. Uuden lain myötä toki, on havaittu, että nuoriakin metsiä avataan tarpeettomasti lakirajoille.
On vähän sama tilanne kuin kuin puukaupassa, on vain yhtä hyvää pystykauppa. Korjuun kustannuksen saa, kun ottaa ulkopuolisen urakoitsijan. Yhtiöt eivät korjuun kustannusta kerro ja eivät myöskään lupaa urakoitsijaa metsänomistajan hankintakaupoille. Mättää, mutta ostavat kuitenkin puuta tienvarresta täyteen hintaan.
Ei ole ”uskalikoista” puutetta, sitä saa mitä tilaa. Jk kavatus on usein varttuneen metsän kasvatusta, jossa vastaan tulee tilanne metsän uudistamisesta, uudistetaanko (uudistuuko) luontaisesti vai käytetäänkö keinollista uudistamista.
Mehtäukolla ja monella muulla on harhainen käsitys jatkuvasta kasvatuksesta. Sen puusta maksettavista hinnoista ja korjuun kustannuksista. Eihän jk puusta maksettava hinta ole alempi ja korjuun kustannus ole korkeampi. Sen mm. tutkimus (Pukkala) osoittaa. Jk hakkuut eivät ole sen tyyppisiä hakkuita, joita esim. on ennakkoraivattava tai olisivat runkotilavuudeltaan vähäisiä. Kysymys on yleisesti käytettävästä ”myytistä”, joka ei perustu mihinkään sopimukseen, vaan käytetään jonkin laisena hiljaisena ”sopimuksena” maksettavista hinnoista.
Tietoja ei ole pantattu, niistä on kerrottu – siitäkin, että jk puusta on maksettu samoja hintoja ja tuotossakaan ei merkittäviä eroja ole ollut. Tuloksiin ei uskota, mutta tarkempia tuloksiakaan ei ole antaa. Mututuntumalla on mennyt ja ei oikein muuten ole ollut mahdollistakaan. Yhtiöt tarjoavat puusta, eivät hoitomuodoista ja eihän hintataulukoita ole eritelty hoitomuotojen mukaisesti. Kauppatapojen välillä on eroja. Kannattaako myöskään kasvunsa päättäneeseen metsään tehdä vertailevia laskelmia, jos metsää ei ole osoittaa edelleen kasvatettavaksi tai uusiutumiskykyiseksi.
Ylimenokauden aika vastaa hyvinkin yhden metsämies-sukupolven aikaa. Myös sen ajan jk metsä tuottaa. Puu ei tunne eroa hoitotavasta, samassa ajassa ja puustopääomilla se tuottaa ja hoitotavasta riippumatta. Väittämät jk:n puolta pidemmistä taimettumisajoista, hitaammasta kasvusta, puusisällöistä tai puun hinnoista, eivät pidä paikkaansa.
<p>Tuskin jaksottaisen taimikko vaiheesta voidaan välttyä. Oli viljelyn ylimenovaiheen tuotosta verrattuna jk:n vastaavan ajan tuottoon. Jk:n tuotto on monikymmenkertainen verrattuna jaksottaisen vastaavan ajan tuottoon. </p>