Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kannattaako jatkaa markkinointia paremmista kantorahatuloista, jotka eivät ole tulo ollenkaan. Hoidetuissa jk metsissä ei makseta alempia kantorahatuloja. Niissä puuston arvo ja puustopääoma ovat kohdillaan. Tuplat puustopääomassa on tuplat euroissa. Vajaaksi jäävät alemmat puustopääomat (vajaatuottoiset) ja alemmat maksetut hinnat.
Onhan täällä vuosikausia moitittu pilalle hakattuja harsintametsiä. Se ei riitäkään puolustamaan hoidettuja jk metsiä. Ei riitä nykyiset ja menneet pilalle harsitut metsät puolustamaan jk metsiä. On väärä lähtökohta ja on ilmeisesti jonkin lainen puute nähdä tuottava jk metsä.
Olen hintatietoinen yhtiöiden suhtautumisesta jk:n alennettuihin hintoihin ja tietoinen yhtiöiden suhtautumisesta jk metsänhoitoon. En kannata ns. ”plantaasiajattelua” suomalaiseen metsänhoitoon.
Vaalit lähestyy ja huoli ”puujalasta” ilmeisesti lisää tuskaa. Torjuntataistelussa Pressa ”lakkopäällikkönä” on haaste sekin, uhataan jopa uleislakolla.
Metsänhoidossa helposti menee koko tilan sisältäviin kokonaisuuksiin ja on mennytkin. Sitä rajoittaa nyt omalta osaltani metsäyhtymän hyväksi tehty lahjakirja, vastuu on jatkajilla, mutta askelmerkit ovat kuitenkin selvät. Eihän erirakenteiset ja kerrokselliset metsät ole mitään tillkutäkkiä tai että niillä rajoitettaisiin kuviokokoa. Ovat kokonaisvaltaista metsänhoitoa, johon sisältyy myös avonaiset alat, tarpeen niin vaatiessa. Kannattavuudesta annetaan kyseenalaista tietoa. Hintaero kuidusta tukkiin on kuitenkin selvä, niin on myös hoidon kustannukset jk:n hyväksi. Kyseenalaista on myös jk:n korjuun ja puunhinnan ”polkeminen”, ei ole toteutunut ja tuskin on toteutumassakaan.
AJ: Ei ole profetioista kysymys, vaan täyttä faktaa Perkolta. Makarov: ”Monien mielestä tämä on varmasti väärin tulkittu”. Ei ole, voin sen omasta puolestani vahvistaa ja siinä on myös jk tuotot mukana. Lainarahalla ostetut metsät ja puunmyyntituloilla kuitatut. Elvytyspolitiikka oli edullista aikaa, eikä korko ole oleellisesti noussut vieläkään. Hinnat ovat kyllä nousseet, mutta niin ovat nousseet myös puun hinnat.
Voihan sen laskelmallisesti osoittaa noinkin, mutta ei välttämättä pidä paikkaansa. Ainakin omissa puukaupoissani puunhinta ja korjuun kustannukset osoittavat toista. Väitettyä hintaeroa ei ole muodostunut tasaikäisen hyväksi, mutta myöskään puukauppaa poimintahakkuista ei ole käyty. Kohteet ovat olleet koidettuja jk metsiä.
Oli metsänhoidon eriyttämisestä, ei manuhakkuista. Totta vaikutuksensa on myös eriytymisellä. Viimeistään 70-80 luvun tapahtumista käynnistynyt jk sulku, on aikaan saanut metsänhoidon muutoksen. Muuttamaan metsät jaksottaisen metsiksi. Jk metsiä on vähän ja vajaa kymmenen vuotta on riittämätön aika jk metsänhoidon käynnistämiseen. Käsitystä ei tunnu olevan ja kuvitellaan jopa jk moodiin päästävän yhdellä siirrolla. Perkon mallissa sekin on mahdollista.
Makarov: 70-80 luvun syyt metsänhoidon eriyttämiseen olivat muut, kuin isäntien manuhakkuut. Metsänhoidon eriyttämisellä ei ollut tekemistä isäntien manuhakkuiden kanssa. Vastakkain olivat jatkuva kasvatus ja jaksottainen metsänhoito. Seurauksena jatkuva kasvatus lakkautettiin, asetettiin sulkuun ja sen aikainen tutkimus hyllytettiin. Toimenpiteestä on ollut kielteiset vaikutukset metsänhoidolle ja väistämättä metsäalalle. Voi olla vaikea pala ”sossuille”, jos etuuksista joutuu tinkimään.
Ei ole tullut toimittua lain suositusten mukaan. Lain tulkinta onkin vähän erikoinen, suositellaan avaamaan neitseellistä (uusiutumatonta) metsää. Mihin se sitten perustuukin, onko edelleen tarve pitää jk paitsiossa. Järjestetäänkö logistiikaalle helppoa, eivät ole taimistot ja nuoret metsät haittoina. Ennen aikaan, vielä joskus 70-80 luvulla, ennen metsänhoidon eriyttämistä, kaikki luontaisen metsänhoidon elementit olivat käytössä, riippumatta hoitotavasta ja sopivat samaan metsään.
Jatkuvalla kasvatuksella nykyisellään ei ole tulevaisuutta. Uskotaan, että jk-moodiin päästään kertakäsittelyllä. Siihen päästään, mutta se on metsänhoidon kannalta tuhoisaa. Myös tutkimus tästä varoittaa, sillä monikerrosmetsät ovat pitkän ajan kehitys, se toimii ja sitä voidaan myös ylläpitää. Nykyinen suositusten mukainen jk suoraan umpimetsään jää usein toimimattomaksi. Että tuloksiin päästäisiin, jk metsänhoidossa pitäisi olla mukana kaikki luontaisen metsänhoidon elementit, hoitotavasta riippumatta.