Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
En ole sosialisoimassa metsiäni, hyvin tuottavat jk metsät tukkia läpimitasta huolimatta. Tuo tarkoittamasi pässilauma putsaa ja tarkoittaa jaksottaista metsänhoitoa, sieltä runkoläpimitat nollattiin.
Metsät on jo puolitettu, metsien tuotto on kääntynyt laskuun. Voi olla, että vaikea sieltä on enempää irrotella, viimeisin puhallus, runkoläpimitasta nollaan.
<p><p>Puolittaminen voisi olla ihan hyvä vaihtoehto. Saisivat ”nautiskelijat” vastinetta työlleen. Kuuluu huonoihin aikoihin. Aikoinaan maatalous puolitettiin, nyt ilmeisesti sote puolitetaan ja olisiko myös metsät puolitettava. Jos kerran puolitetaan (sosialisoidaan) se kannattaa tehdä kunnolla. Uhkaa mennä pressa vaali puolitettavaksi, palkat ainakin pitää puolittaa. </p></p>
<p><p>Taannoisella lainsäädännöllä ja ylilyönneillä tarkoitetaan uutta lainsäädäntöä ja ”nautiskelulla” metsänhoidollista tilaa. Mehtäukko viittaa jaksottaisen hoitomuotoon ja sen puolustamiseen, joka hänellä ja monella muulla on mallikelpoista, mutta se ei kuitenkaan kerro metsänhoidon tilasta, jossa on paljonkin petrattavaa. </p></p>
<p><p>On poliittinen kysymys metsäalalla siinä kuin muussakin yhteiskunnassa. Minä en ainakaan usko siihen, että viherväki ja suojelutoimet olisivat aikaan saaneet metsien rappion. On siihen tarvittu myös metsiin kohdistuvia ylilyöntejä. Poliittisella ohjauksella niitä aikaan saadaan, on sitten toinen kysymys, onko toimittu oikein. Sanotaan, että puujalka kaiken ”kestää”, siihen ei kuitenkaan pidä antaa aihetta ja voi olla, että metsäalan on syytä torhakoitua. Ei pidä uskoa myöskään siihen, että ympäristö ja suojelu vievät kaiken. Eivät ole viemässä, yhteistoiminta myös on sallittua, siihen täällä on viitattukin. </p></p>
”Avohakkuut avattiin lopullisesti ja ns. säästömetsät ohjattiin hakkuiden piiriin”. Valitettavasti lainmuutoksen vaikutukset tulkitaan väärin: Pidäkkeet (järeys) vanhassa metsälaissa tarkoittaa tiettyä puustopääomaa ja pidäkkeiden poistaminen uudessa metsälaissa vastaavasti toista puustopääomaa. Erotus on hakkuiden piiriin ohjattu puustopääoma. Sama koskee myös uusia ns. nopean kierron 30-40 metsiä. Tuskin kannattaa vähätellä ”pienen nuorentumisen” vaikutuksia puustopääomaan. On selvä myös merkittävänä tulonsiirtona. Eihän hakkuiden keskiläpimitta ole voinutkaan pudota vielä, kun nyt hakataan 2014 jälkeisiä ”säästömetsiä”. Vaikutukset näkyvät nyt heti ja tulevat näkymään myöhemmin ja voivat olla metkittäviä. tilkku: ”Lakimuutoksella ei ole tämän pienen nuorentumisen kanssa mitään tekemistä. Ilmiö johtuu viljelymetsistä ja lisääntyneen lämmön ja co2 vaikutuksesta metsän kasvuun”.
Menestymisestä en tiedä, mutta ei tallintakusten tuputtamisella päästä eteenpäin. Alkaa metsien sosialisoiminen olla huipussaan. Ei arvanneet aikoinaan julkilausuman kirjoittajat, minkä laisiin mittoihin metsien harsinta vielä johtaakaan. Ei riittänyt metsien harsinnan lopettaminen, vaan jatkuvan kasvatuksen ottamisella lakiin – edellytettiin, oli kompensoitava jaksottaista metsänhoitoa pidäkkeiden purkamisella. Avohakkuut avattiin lopullisesti ja ns. säästömetsät ohjattiin hakkuiden piiriin. On oivallinen tapa lisätä metsäomaisuutta puustopääomilla ja käytännössä ilmaiseksi. On siihen otettu kantaa näillä palstoilla paljonkin.
Ei ole näkynyt kapuloiden rattaisiin laittajia, ei myöskään vihervasemmistolaisia. Ei ole metsänomistajan niskassa roikkumista, jos jatkuva kasvatus on kirjattu lakiin ja on tullut jäädäkseen. Siinä mielessä hoitomuodon kyseenalaistaminen ja toisaalta läpimitoista tinkiminen on kyseenalainen toimenpide ja vaikuttaa huonolta puolustukselta. . Meitä valitettavasti on moneen lähtöön. On myös hyväksi käyttäjiä ja tuo jatkuvan kasvatuksen torppaaminen osoittaa aika huonoa harkintakykyä. Metsien putsaaminen on arkipäivää tänäkin päivänä.
<p>Metsät nuorenevat tällä hetkellä ja se toteutuu liikahakkuiden seurauksena. Uudistamisvelvoitetta on kiristettävä, mutta se ei voi tarkoittaa jatkuvan klasvatuksen loppumista. Myös jk:n uudistamisvelvoitetta on kiristettävä. Eihän jk:n löysääminen uudistamisvelvoitteesta voi tarkoittaa, että myös jaksottaisen metsänhoidon (pidäkkeet) löysätään. Näin on kuitenkin toimittu ja metsänhoito on ajautumassa taantumaan. Pidäkkeitä on lisättävä ja jk metsänhoidossa on syytä vaatia metsän uusiutumista ja valmiita taimistoja. On huonoa metsänhoitoa, jos avataan uusiutumatonta metsää, ja että sitä toteutetaan (lakirajoille) myös muussa metsänhoidossa. Ennen aikaan tällaiset metsät ohjattiin suoraan keinolliseen uudistamiseen. Ei käytetty välivaihetta, uudistuuko vaiko eikö uudistu. Metsien sosialisointia tämäkin. </p>
Kaiketi metsänhoidolle on eduksi, jos tavoitellaan tilakohtaisia/metsäkohtaisia kokonaisuuksia, joihin täällä on viitattukin. Ei pyrittäisi väkisin yhdistämään käsittelyalueita, vaan metsää hoidettaisiin kohteen vaatimalla tavalla ja väittäisin, kokonaisuuksia hoitotavasta riippumatta. Metsänhoidossa onkin menty aivan liian pienialaiseen luokitteluun, jopa alle 0.3 ha kuvioihin. Haittaa jo metsänhoitoa ja onhan nekin kuviot hoidettava, mutta eikö löytyisi helpompaa ja halvempaa tapaa hoitaa metsiä (byrokratia). Kaiketi Pukkalan vapaa malli tähän suuntaan viittaa.