Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Siihen on suorastaan paneuduttu.
9.12.2024, 19:42. Puuki: ”JK-metsästä lähtee tuon verran hehtaarilta, kun oikein pinnistää”. Niin lähtee, lähtee jaksottaisesta metsänhoidostakin, kun käytetään todellisia ja paikkansa pitäviä lukuja. Kova tuntuu olevan tarve valtaapitävillä tarjoilla paikkansa pitämättömiä lukuja ja tarinaa, voidaan hyväuskoisia höynäyttää. Saahan niitä avohakkuun tuottoja ja tuloeroja laskea, on toinen asia pitävätkö paikkaansa. Ei ole puumäärissä, puunhinnoissa tai korjuun kustannuksissa. Ei sijoitustuotoissa tai väitetyissä metsän kasvun hiipumisessa jne. Kaikki nämä ovat myös jatkuvapeitteisessä metsänhoidossa hinnoiteltavissa ja ulosmitattavissa.
Juuristosta kerrottua: ”Juuristo, maanalaisen vankilan unohdettu kärsijä”. Mänty ja koivu säilyttää juuristonsa nyytissä, jos ovat paakussa kiertyneet. Kuusi poikkeaa tästä, oikoo uusia juuria eli kasvattaa juuristoa uuteen asentoon. Keskisessä Suomessa lahosta ei enää ole merkittävää haittaa ja peitteisessä metsänhoidossa raivaus on syytä tehdä korjuun jälkeen. Poikkeaa jaksottaisen ennakkoraivauksesta ja hoitomuotona peitteiseen metsänhoitoon raivaus sopii aina paremmin korjuun jälkeen. Voi olla vaikutusta tälläkin, mutta ei ole myöskään havaintoa lahon leviämisestä taimistoissa.
Taimimateriaaleja metsässä on käytetty hyvinkin 60-70 vuoden ajan. Alkuvaiheen taimet (paljasjuuriset) ovat olleet hyvinkin suojattomia vaurioille. Saastuneet kasvatusalustat ja kasvatuksesta aiheutuneet vauriot, ovat hyvinkin voineet toimia taudin/tautien aiheuttajana metsissä. Myös tartunnan saaneina. Tällä hetkellä tilanne on paljon parempi, pottitaimi on paremmin turvassa siihen nähden, mitä aikoinaan taimen kasvatus ja viljely on ollut. Kaiketi näitä asioita on tutkittu ja tutkitaan paljon. Tartunnan saa myös luonnon taimet, mutta että ei tartu istutettuun taimeen, tuntuu vähän poikkeuksellista.
AR: Tutkimusta lienee myös taimimateriaaleista, vuosikymmeniä on tutkittu taimien tuottamista taimitarhalla ja metsitykseen liittyviä vaiheita eri tavoin. Mahdollisesti myös tuohon maan-nouseman ja tyvitervaksen saastumiseen liittyvää. Aina paljasjuuritaimista nykyisiin kasvualustansa puolesta, sanoisinko kasvitautien puolesta puhtaisiin (kasvuturve) pottitaimiin. Paljasjuuritaimet olivat vielä joskus 70 luvulla juurivaurioille altistettuja ja niin olivat myös välivaiheen taimet, kuten kuutiopaakkutaimet, juurien leikkaaminen ja typistäminen jne. Missä määrin mahdollisesti saastuneista kasvatusalustoista ja taimille aiheutetut vauriot, ovat voineet aiheuttaa tartuntoja metsiin. Ja toisin päin vaurioituneina, ovat olleet alttiita tartunnoille.
Jos täällä ei uskota keskustelijoiden kertomuksiin ja tuloksiin, on olemassa tutkimuksen tuloksia, joista kiistatta käy ilmi peitteisen metsänhoidon mahdollisuudet. Lähinnä Aj on niitä linkittänyt tänne keskusteluun, kaikkien luettavaksi ja tutustumista varten. Siitäkin huolimatta ja valitettavasti, hoitomuodon vastustajien väittämät ovat vanhan toistoa ja kertausta, joita nostetaan kerta toisensa jälkeen esiin. Keskustelu on seisahtuneessa tilassa, eipäs juupas. Ainakaan jaksottaisen metsänhoidon kannattajien leirissä, ei juurikaan nähdä mahdollisuuksia peitteisen metsänhoidon puolesta. Voihan se olla ihan oikeasti käsitys nykyisin noudatettavasta metsänhoidon tilasta?
Käsiteltävä aihe on tärkein ja tila on se mitä annetaan. Kieltämättä kielteistä on ollut, niin ovat aiheetkin ja paljon toisarvoista kirjoittelua, mutta tuskin mitään lopullista on kerrottu. Eiköhän metsänhoito ole kestoaihe ja siitä keskustelu muodossa tai toisessa tule jatkumaan. Hyvää itsenäisyyspäivää!
