Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole pakko hyväksyä konetta isännäksi omaan metsään. On sen koneälyn pystyttävä tulkitsemaan myös isännän ohjeet. Jää palvelukset muuten tekemättä. Myös vaihtoehtoiset tavat on löydyttävä ja valinnanvaraa on aina olemassa.
Avohakkuilla on merkittävä soistuttava vaikutus kaikkialla, ei vaan suometsissä. Maanmuokkaus ja vesien ohjailu vie taas päinvastaiseen suuntaan. Lisää vesistöjen kuormitusta ja hiilen purkautumista. Että luulisi jatkuvalla kasvatuksella olevan tasapainottava vaikutus.
Puujalka on kaluttu (syöty) ja syödään myös hiilen osalta. Uhkana on jopa lisälasku. Duunari (palkansaaja) on syönyt Suomen perikatoon, on tehnyt sitä jo vuosikymmeniä. Alkaen Holkerin Koiviston ajoista.
Metrin mittaisella 50 vuotiaalla alikasvoksella kasvu on kaksi senttiä vuodessa. Vaatii jo poikkeuksellista tilannearviota. Visa toteuttaa piirun tarkkaa jaksottaista metsänhoitoa, jossa ei jää vertailukohtaa jk metsänhoidolle. Ei tuotonkaan osalta, jk:ssa ylletään samaan. Mitä tästä jää sitten jäljelle, jää taimistot ja kasvatettavat metsät. Ovat niitä elementtejä, joita jk metsänhoidossa tarvitaan.
Molemmista hoitomuodoista on esitetty hyviä tuloksia (tuottoja) ja tuskin kannattaa taimiaineksestakaan väitellä. Metrin mittaiset 40-60 vuotiaat alikasvokset eivät sovellu kumpaankaan hoitomuotoon. Ovat pois raivattavia ja edelleen kasvatettava taimiaines/puusto kelpaavat kyllä molempiin hoitomuotoihin. Niitäkin metsissä on, jos vain halutaan säästää.
Kovin näyttää opinnäytetyö kiinnostavan (vastustavan). AR. Jk:ssa ”ei ohjailla metsänkasvatusta”. Jaksottaisessa ohjaillaan. Jk:ssa mennään luontoarvot, luonnonohjaus edellä ja sen mukaan on hoidon metsän käytön suunnitelmat tehtävä.
Onhan tämä aika uskomatonta väittämistä. Jk ei onnistu paljaaseen maahan, niin kuin on suositus. Luonto hoitaa metsän uudistumisen, ei tarvitse kuin ohjailla metsänhoitoa. Väkipakolla se ei onnistu, niin kuin lainsäätäjä on viisaudessaan päättänyt. Näillä päätöksillä varmistetaan korjuun ja metsänhoidon logistiikka. Metsänhoidon kannalta se on valitettavaa, metsät hoidetaan altapäin ja mieluummin aukoksi. Olihan Metsäkeskuksen mukaan uudistushakkuista 70 prosenttia avohakkuita.
Kerrottu on, myös viimeisimmät kannanotot kertovat siitä.
Tällä hetkellä ollaan jo poiminta- ja pienaukkohakkuita luokittelemassa uudistushakkuisiin.
Onhan täällä esitetty monenlaisia väittämiä. Vastakkain ovat esim. Perkon tuotot ja kuten Visan suojuspuuhakkuiden tuotot, joita hän on pitänyt jk hakkuina. Ovat uudistushakkuita. Tämän hän on esittänyt perusteluna ja kertoo miten huonoon tulokseen hän on päässyt jk metsänhoidossa. Eihän suojuspuumetsä anna sitä tuottoa, on uudistushakkuu ja ei ole sellaiseksi edes tarkoitettu.