Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
<p>Tuskin kannattaa jatkuvaa kasvatusta toteuttaa sillä periaatteella ettei mitään tapahdu. Vaan voidaan suositella edelleen kasvatettavaksi vaihtoehdoksi avohakkuulle. En väitä että menisi maaliin lopullisesti, mutta oikeilla metsänhoidon valinnoilla sekin on mahdollista. Voidaan jatkaa metsän kasvatusta, avohakkuu aina ei ole se vaihtoehto. </p>
<p><p>Tuohon rajoittaako laki metsänhoitoa, valitettavasti on todettava, että rajoittaa. On onnistuttu sotkemaan hoitomuodot keskenään. Tiedä sitten mitä tarkoittaa (logistiikka, puukauppa, tilastointi, valvonta esim.), on menetelmän kannalta tarpeetonta. Menetelmä kyllä toimii ja ihan siellä samassa metsässä. Jos metsänhoidon luokituksessa jk huomioitaisiin, siinä kuin jaksottainen metsänhoito. Tämän hetken luokituksessa ei niin tehdä, vaan rajoitetaan. </p></p>
AJ: On huono lähtökohta jk metsälle ”jos ei taimetu”. Sellaisten metsien perustamista on syytä välttää, vaikka laki suosittelee. Toimivan jk metsän lähtökohta on päinvastainen, se on taimistoissa ja uusiutuvissa metsissä. Ei siinä auta lakirajat tai pienaukot, jos ei taimetu ja ei uudistu. Tarvitaan kaikki luontaisen uudistamisen elementit samaan metsään ja luokituksen muutos. Jk metsissä on syytä mennä taimistot ja uusiutuvat metsät edellä ja tätä metsän luontaista kehitystä voidaan tukea. Kuten lakirajat, pienaukot, siemen/suojuspuut, verhopuustot, kaistaleet mitä onkin. Ja tietenkin uusiutumattomat metsät ja kasvussaan hiipuvat metsät viljellään. Jotain tämän suuntaista olen tavoitellut.
Laki ei estä uudistamasta metsää fiksusti, mutta ei myöskään voida pitää suositusten mukaisena, jos uudistumista ei tapahdu.
Kehottaisin AJ:ta perehtymään asiaan. Perusvika ei ole menetelmässä itsessään, se kyllä toimii, mutta perusvika on (niin kuin toteat), uuden lain mukaisessa jiikoossa. Uusimista vaatii.
Mehtäukko (tontuista) on oikeassa. Jk metsissäkään ei ole vikaa, toimivasta hoitomuodosta on kysymys, jos toimitaan jk:n edellyttämällä tavalla. Täällä tarjoillut mallit eivät valitettavasti ole jk:ta, ovat hoitamattomia jaksottaisen metsiä. Visakallonkaan jk ei ole jk:ta, on selkeästi luokituksen mukaista jaksottaista metsänhoitoa. Sehän tässä ihmetyttääkin, että on onnistuttu sotkemaan luontaisen metsänhoidon elementit (jaksottainen/jatkuva) luokituksessa. Ja sitten huudetaan suureen ääneen jatkuvasta kasvatuksesta – tietämättä, mistä on kysymys, mistä hoitomuodosta on kysymys. Sanoisin, että uudelleen määrittelyä ja luokituksen uusimista vaatii.
Niin se on kuin Metsuri motokuski kirjoittaa. Ei kuitenkaan miljoonista hehtaareista vaan miljoonasta. Siitä ne hoitorästit tulevat, metsien hoitamattomuudesta ja on jaksottaisten metsien ongelma. Raivaussaha on tarpeellinen myös jk metsissä, mutta tarve siellä on huomattavasti vähäisempi.
Riittää mehtäukolla askaretta. Taimikonhoidon ja nuorenmetsänhoidon rästit ovat miljoonan hehtaarin luokassa. Jos nämäkin hehtaarit olisivat jk metsänhoidon piirissä, hoitorästejä ei olisi. Mehtäukko jaksaa tarjoilla näitä hoitamattomia jaksottaisen metsiä jk metsinä. Pidä vaan ominasi, kelpaavatko edes sosialisoitavaksi?
Teollisuus on aina vastustanut jk metsänhoitoa. Vastineeksi metsänhoidon vapauttamiselle, vaadittiin runkoläpimitoista luopumista.
En ole sosialisoimassa metsiäni, hyvin tuottavat jk metsät tukkia läpimitasta huolimatta. Tuo tarkoittamasi pässilauma putsaa ja tarkoittaa jaksottaista metsänhoitoa, sieltä runkoläpimitat nollattiin.