Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Visa, 5 m3/ha/v. olet päässyt kunnioitettavaan tulokseen metsissäsi. Siihen samaan päästään myös mm. Tolopaisen (Arvometsä) 100/10 vuotta laskelmissa. Että onneksi olkoon vaan hyvästä tuloksesta, tulosta tehdään myös jk metsissä.
Alkaa muodostua jo aika historialliseksi, hyvinkin 70 vuotta, on miehen ikä ja uudesta liitosta (sulku) 50 vuotta. Pitkäksi muodostuu odotusajat, tukkiprosenteista ja laskelmista puhumattakaan. On olemassa myös tutkimustuloksia, toivottavasti asettuvat vielä kohdilleen. Menee vähän kuin yhteiskunnassa, puhutaan vuosikymmenistä ja Niinistön ”vaalipuheessakin” 16 vuodesta. Kunnioitettavaa on myös mehtäukon ”päivystäminen”, on jaksanut vuosia päivystää.
Visan pitäisi ottaa huomioon se, että hänen hyvät tukkiprosenttinsa eivät edusta lähellekään jaksottaisen keskimääräistä keskiarvoa, jotka ovat 40 tukille ja 60 kuidulle ja tarkoittaa kyllä hoitomuotojen välisessä vertailussa 80 tukille jk:n hyväksi.
<p>Kieltämättä metsänhodossa käytetään faktoja päinvastaisessa tarkoituksessa. Väitetään, että jaksottaisessa metsänhoidossa ei ole odottelua. Käytännössä toinen puoli on odottelua, ennen kuin päästään tuottoihin. Tai jk:ssa on se taimi tai taimisto, jonka kasvua on odoteltava. Eihän jk:ssa lähtökohta ole se taimi, vaan metsän jatkuva kasvatus, jota ei tarvitse odotella. Jatkuvaa kasvatusta ei pidä aloittaa taimiston kavattamisella tai saada hoitotoimenpiteenä taimisto aikaiseksi. Kyllä se huomio (lähtökohta) on puuston kasvattamisessa, sen jatkuvassa kasvattamisessa ja metsän uusiutuminen on uusiutumista tukevissa hoidon aikaisissa toimenpiteissä. Väittäisin, että virhe tehdään, jos jk metsää lähdetään perustamaan, ilman uusiutumisen edellytyksiä (tästä on keskusteltu). Voi mennä biologian vastaisesti. </p>
On kieltämättä kuin Suomen talous poteroissa. Väittää voidaan melkein mitä vain ja kiusanteko (lakot) ovat poliittisia. Puuhastelu käy hyvästä väittämästä, jäljelle jää vain rääseiköt. Voidaan osoittaa toisin, jopa tutkimuksen tulokset kumotaan. Ei eletä enää määrämittaharsinnan aikaa, ellei nykyistä lain nollatulkintaa pidetä määrämittaakin pahempana.
Vähän kyseenalaiselta vaikuttaa, jos uudistushakkuissa runkojen keskiläpimitat ovat nousseet, kun runkoläpimitat nollattiin ja korjuu sallitaan entistä ohuemmissa läpimittaluokissa. Tai luontaisen metsänhoidon vaihtoehdot luokitellaan jaksottaiseen metsänhoitoon kuuluviksi, vaikka niitä jk metsänhoidon näkökulmasta pidetään huonosti tuottavana vaihtoehtona.
Hoitomuotojen vertailu olisi syytä tehdä vakiintuneesta lähtötilanteesta ja että vertailu tehtäisiin tasapuolisesti nollatilanteesta. Lain suosituksen mukainen malli jk metsäksi ei sitä vielä ole ja johtaa usein uusiutumattomana viljeltäväksi (takaportti). Eli muodostuu tilanne, jossa jaksottaista metsänhoitoa vertaillaan jaksottaiseen metsänhoitoon. On malli johon vertaillaan, mutta tuskin kuitenkaan vielä vakiintuneesta mallista.
Timpan, sen paremmin kuin Visankaan, tarinat eivät edusta lähellekään metsien keskimääräistä tuottoa, että siinä mielessä heidän vaikea perustella. On myös tarkoitushakuista johdatella jk:ta jonnekin korpikuusikoihin tai rämeille. Parhaat jk tulokset saadaan kovanmaan kivennäis kohteilta, siinä kuin muussakin metsänhoidossa.
En määrittele jk metsää nykyisen lain suosituksen mukaisena. Ongelma voi olla esim. miten tukkiosuus kokonaispuustosta määritellään, kun niitä valmiita tuottokunnossa olevia jk metsiä ei ole. Laki suosittelee jk metsiä tekemään, mutta niitä tehdään jaksottaisen tasarakenteisiin metsiin. Väitellään vähän eri asioista, jk:lla on pidempi siirtymävaihe, ennen kuin jk metsää voidaan pitää tuottokunnossa olevana metsänä. Ei oikein löydy perusteita, etteikö jk metsä jatkettuna tai jatkuvana tuota tulosta.
Jaksottaisessa metsänhoidossa kokonaispuustosta tukin osuus on keskimäärin 40 % luokkaa ja kuidulle 60 % Paljonko olisi jk metsänhoidolle jatkettuna, veikkaan, että olisi päinvastoin ja jatkuvana paljon ylikin.