Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Eihän jk metsiä ole myytävänä, sillä vanha ylimenokauden siirtymä on tuottanut vain jaksottaisen metsiä. Tuosta sädemetsän seurannasta, sopii jaksottaisen metsiin ja siinä mielessä jaksottaisen metsiä voidaan pitää myös jk metsinä. Ei ole mikään huono vaihtoehto, saadaan jatkuvuutta ja joustoa metsänhoitoon ja metsän tuoton siitä kärsimättä. Peitteinen metsänhoito tekee tuloaan joka tapauksessa, se antaa vaihtoehtona eväitä taimettumisen ja metsän uudistumisen ongelmaan. Eihän jk metsä voi olla vielä hallinnassa, pitkän jaksottaisen siirtymän jäljiltä.
Helposti väittämien puolelle näyttää menevän. Kysymys on myös siitä, minkälaista hoitotapaa käytetään. 1 mm:n lusto verrattuna 4 mm:n lustoon antaa nelinkertaisen puumäärän. Kettusen taulukot sen osoittavat ja Kettusen hoitotapana on tuottaa tukkia. Timppa pääsee samaan tuottamalla puustopääomaa ja kasvattamalla massaa m3/ha. Ja onhan hoitotapojen välillä eroja, kuten hoidon kustannuksissa ja puun hinnassa. Jk:n hyväksi menee ja väheksymättä lainkaan Tapion jaksottaisen metsänhoidon suosituksia.
Sori Timppa. Toivottavasti mittauspanta kehitetään joskus nettisovelluksena (jos ei vielä ole), saisi seurata kasvun ihmettä livenä. Olisi etunsa jk hengessä tukkimetsän kasvattamisessa ja pienellä vaivalla, kun hoidon ja investoinnin kustannukset ovat muutenkin vähäisiä. Ja mitä tulee kasvatuksen jatkuvuuteen, menee jatkuvana, mutta myös: Esim. Innofor ja Bosgårin kartano eivät ole hirttäytyneet avohakkuuttomaan vaihtoehtoon, vaan toteuttavat jatkuvaa kasvatusta myös keinollisesti uudistaen.
Mestariselittäjät. Siinähän verrataan saman paksuisia ja samanpituisia puita luston paksuuteen 1-4 mm/v. Taulukko kyllä pitää paikkansa ja on sovellettavissa metsänhoitoon.
Ei tässä ole loukattu kenenkään metsänhoito-oikeutta, ovat ihan omia. Ja sen kummemmasta asiasta ei ole kysymys, kuin metsäviranomaisen avohakattavaksi määräämien/suosittelemien metsien kunnostushakkuista ja edelleen kasvattamisesta. Se vaan oli jk sulun aikana niin, jos ei täyttänyt jaksottaisen metsänhoidon kriteereitä, menivät uudistettavaksi. Mehtäukon metsänkäyttöilmoitus on ajalta, uuden metsälain 2014 jälkeen päivitetystä tilanteesta.
Sen lisäksi, että tulee ilman kuluja, on hyvä kysymys. Laki on kieltänyt vuosikymmeniä, mutta eihän sitä kaikki uskallikot ole noudattaneet (Arvo Kettunen). Hyvä niin, se metsä joka ei täyttänyt jaksottaisen metsänhoidon kriteerejä – avohakattiin, näin se on ollut metsäkäräjistä lähtien. Paljon on haaskattu vuosikymmenien aikana kasvatettavia metsiä. Tällä hetkellä on sallittua, mutta ymmärrettävistä syistä, liikkeelle lähtö on vaikeaa.
Bosgårin kartanon jatkuvan kasvatuksen periaatteella hoidetut metsät ja hoidon periaatteita esittelevä luontopolku, on hyvä kohde retkeilyä varten. Marcus Wals on Innoforin hallituksen puheenjohtaja ja on kartanon metsistä vastaava isäntä.
Mitä on tullut kerrottua, ei ole lisättävää eikä pois otettavaa. Yhteishyvästä tuntuu menevän, uskaltaako tänne kukaan mitään esittää, jos vaikka niin toivotaan. Ei ainakaan metsänhoidosta tai puukaupasta. Olkoon sitten vaikka puujalasta ja sen kestävyydestä. Uhkana koetaan ja halvasta menee. Onneksi näillä palstoilla ei päätetä mistään, isommat tuvat siihen tarvitaan, että siitä vaan ja antaa mennä.
Niinhän se valitettavasti on, että kutsun ja kertoman vääristelystä ei jää epäselvää. Jos ei ole itse valmis kertomaan, voihan sen sitten suoraan sanoa.
Kovin vaikealta vaikuttaa näkymät jk metsänhoitoon, ulos-sulkeminen tuntuu olevan päällimmäisenä. Siinäkään ei ole mitään uutta, liittyy käsiteltävään aiheeseen ja on sitä ollut jo vuosikymmeniä. On aika kaukaa haettu, että olisi pitänyt mennä tutustumaan Visan avohakkuisiin, hänen jaksottaisen kasvatuksen metsiin, kun hänen ensisijainen ja päällimmäinen tarkoitulksensa on ollut kiistää jk metsänhoito. Kannattaako väistellä? Bosgårdin luontopolku on hyvä kohde, sanoisinko kaupunkilaismetsänomistajalle. Hyviin tapoihin kuuluu kutsuminen.