Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Onhan se kyseenalaista kun muutama huipputuottaja hallitsee keskustelua ja metsien tila on aivan muuta. Tuotot moninverroin alemmat ja hoidon tila mitä on, hoitorästejä yli miljoona hehtaaria. Ja mitä jk metsiin tulee, täällä esitetään paljon katteettomia väittämiä. Ja eiköhän väittämät lähde jo ihan lain ja metsänhoidon suosituksista lähtien. Uuusi laki suosittelee harsimaan lähtötilannettaan (harsintajulkilausuma) rinnastettavalla tavalla. Suosittelee harsimaan metsiä tälläkin hetkellä lakirajoille, ilman metsältä edellytettävää uusiutumisvelvollisuutta tai uudistamisvelvollisuutta ja luokitellaan kasvatushakkuuksi. ”Kasvatushakkuu tehdään alueelle jäävän puuston kasvattamiseksi. Samalla voidaan pyrkiä edistämmään uuden taimiaineksen syntymistä”. Tämä on lain suositus jatkuvan kasvatuksen vaihtoehdoksi tällä hetkellä. Muut luontaisen metsänhoidon vaihtoehdot luokitellaan uudistushakkuisiin ja ovat jaksottaista metsänhoitoa. Pitäisin jatkuvan kasvatuksen luokitusta puutteellisena, voi olla myös syy, mistä syystä jk metsänhoito ei ole yleistynyt.
Mistä niitä jk metsiä on kymmenessä vuodessa ehtinyt muodostua, ainakaan uudelleen hakattavaksi. Ovat ilmeisesti hoitorästejä joita selvittelet.
Noissa jaksottaisen puolesta väittämissä on paljonkin sormitettavaa. Kuten esim. vaihtoehtona myös jk metsä voidaan sijoittaa, näillä ei ratkaista metsänhoidon paremmuutta. Aloituksen ajankohdan parempi tuotto ei ole sekään ajan kohtainen. On epätodellinen siinä mielessä, että aloitus tehdään ”pystymetsään”. Jos verrataan vakiintuneeseen jk metsään, tuloeroa voi olla päin vastainen.
Jk metsäkin tarvitsee puustopääomansa, ei se tule puolikkailla.
Perko on viitannut Pukkalan tutkimuksiin – käyrästöihin, jotka ovat tutkittua tietoa ja antavat vastauksia täällä käsiteltäviin kysymyksiin. Kertomansa mukaan on tehnyt myös omia selvityksiä ja mittauksia, jotka tukevat Pukkalan tutkimuksen tuloksia.
Niin ne siirtymät jk metsissä toteutuvat myös. Ei tarvitse odotella tukin varttumista puolta kiertoa. Ei myöskään tarvitse odotella maapohjan – metsän tuottoa. Tuottaa koko ajan, jos metsä on ohjattu jatkuvalle kasvatukselle. Sitä tuskin kannattaa epäillä, etteikö jk peitteinen metsän kasvatus toimi. Se kyllä toimii, mutta edellyttää luontaisen metsänhoidon ohjailua. Nyt jo korjuuseen menneet vanhat metsät ovat näillä periaatteilla kasvatettuja. Pusikoiden kasvattaminen onnistuu sekin ja on enemmän ajan kohtaista tällä hetkellä. Työlästä on sekin ja toisen laisesta hoitomuodosta on kysymys.
5 % korolla pääsee jo miljonääriksi, niin pääsee myös jk metsistä, jos valitsee sijoittamisen. Näillä ei paremmuutta ratkaista, ei myöskään metsänhoidon jaksottamisella. Toinen kuvio ei korvaa sitä, mitä toisella kuviolla menetetään. Jaksottainen tuottaa massaa käytännössä toisen puolen kiertoaikaa ja vastaavasti jk metsä arvokasvua koko kiertoajan. On näistä tutkimustuloksia esitetty (Pukkala) ja käytännössä tulosta tehdään jaksottaista vastaavilla puustopääomilla.
Levottomat ajat tuntuu olevan meneillään, ei asetu kohdilleen valtakunnassa, sen paremmin kuin metsissäkään. Katselin tuossa myynnissä olevia metsätiloja. Kovin on hehtaarien ja puukuutioiden hinnat nousseet, vaikka tarjolla on lähinnä vain massapuuta. Kovin vähän siellä on tarjolla tukkipuuta. ”Leikkuri” on käynyt sielläkin, jos vaikka tarjonnan toivoisi olevan päin vastaista.
”Eihän siinä Pukkalan kasvukäyrässä ole tyhjäkäyntiä kuin 5 vuotta”, mutta se tyhjäkäynti jatkuu kieroajan puoleen väliin, ennen kuin tavoitellaan arvokasvua. Jk metsä tuottaa arvokasvua kokoajan.
Edellisten linjoilla, valopuut saadaan mukaan avovaiheen kautta ja laveasti tulkittuna, voidaan toimia hoitomuotoja yhdistämällä. Tuskin metsänhoitoon tarvitaan kahta erillään pidettävää hoitomuotoa. Avohakkuut ja muut jaksottaisen metsänhoidon luontaiset vaihtoehdot ovat aina kuuluneet jatkuvaan kasvatukseen. Ennen aikaan, kun luontainen metsänhoito oli vielä voimissaan, hoitomuotoa käytettiin. Luontaiset vaihtoehdot olivat käytössä ja jos luontaisen uudistamisen edellytyksiä ei ollut, sitten viljeltiin ja muokattiin. Muokkaus kuuluu metsänhoitoon, mutta sekin voidaan tehdä tavalla, että jää mahdollisimma vähän haittaa metsän pohjille.