Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Aika paljon riippuu siitä, mitä jk apostoleilla tarkoitetaan. Jos raati tarkoittaa itseään, voihan sen niinkin ymmärtää. Yleensä raati on ollut jk vaihtoehtoja vastaan. Kaikki luontaiset vaihtoehdot edistävät metsänhoitoa ja en oikein usko, että jk apostolit ovat sitä vastaan.
Visa, vierastan myös korkoja ja prosentteja, ne tuskin tuovat ratkaisua metsänhoidon paremmuuteen. Voi olla myös vaikeuksia saada täysin vertailukelpoista tulosta mistään, joten kannattaa paneutua ihan itse, niin kuin olet tehnytkin. Tietoa jk metsän kasvatukesta on riittävästi ja on tutkimuksen tuloksia. Uskoisin, että Perko väittämissään on aika vahvoilla.
Vielä noihin perusteisiin. Se tuo pienaukko on metsänhoidon kummajainen, en ainakaan omassa toiminnassani ole sitä käyttänyt. Ainoastaan silloin, kun valmis taimikko tai kasvatettava nuori metsä on valmiina. Tässä mielessä nykyisen lain määritelmän mukainen pienaukko voitaisiin yhdistää avohakkuisiin. Samat periaatteet kuuluvat myös poimintahakkuisiin, en niitäkään ole käyttänyt. Samat luontaisen metsänhoidon vaihtoehdot löytyvät myös jaksottaisesta metsänhoidosta, jos kasvatusta halutaan jatkaa. Avohakkuut ovat aina kuuluneet metsänhoitoon, mutta jos mennään peitteinen metsänhoito edellä, luontaiset vaihtoehdot on syytä ottaa huomioon, ennen avohakkuita.
Visaa on onniteltava pyrkimyksestä kasvattaa metsää jk menetelmällä. Suosittelen, voi olla vaikea päästä alkuun pystymetsästä, mutta tapoja on monia. Tutkimus on tuottanut vertailukelpoisia laskelmia, että luottaisin niihin.
Se on tuo muunneltu totuus aika huojuva käsite. Vastaavia hintoja koivutukista on maksettu muuallakin, ei vaan Päijät-Hämeessä. Mitä tulee noihin kannattavuuslaskelmiin, ovat menneet uusiksi. Tutkimus, kuten Pukkala ja Tahvonen ovat sen osoittaneet.
Ei ole tarkoitus jakaa surkeutta tai valittaa, vaan päinvastoin. Eihän jaksottaisesta metsänhoidosta ole pitkää matkaa peitteiseen metsänhoitoon. Käytetään vaan hyväksi, jos niin tarpeelliseksi katsotaan. Sopivat kyllä samaan metsään. Logistiikkaa voi käyttää hyväksi myös peitteisessä metsänhoidossa. Eihän metsään tai puukauppaan tarvita kaksia rattaita, onnistuu vallan hyvin yksiltä ja samoilta rattailta.
Tavan Suomalaisissa metsissä menee noinkin kun Perko kirjoittaa. Hoidetuilla jk metsillä tehdään myös tulosta.
Hakataan harvaksi ja tehdään pienaukkoja, että taimettuisi. Niin ei kuitenkaan useinkaan tapahdu. Aiheuttaa tyhjäkäyntiä puuston kasvulle ja metsän uudistumiselle. On edelleen lain ja suositusten mukainen vaihtoehto jk:lle ja toisaalta muut luontaiset vaihtoehdot luokitellaan jaksottaiseen metsänhoitoon kuuluviksi. Eikö sitten olisi sama luopua tuosta ”tuottamattomasta” vaihtoehdosta ja pitäytyä jaksottaisessa metsänhoidossa, johon myös avohakkuut kuuluvat. Jaksottaisen hakkuut ovat jo tällä hetkellä tasa- ja erirakenteisia. Jäisi tuo hoitomuotojen välinen erittely (eriyttäminen) pois.
Kyllä sen voi tuoda ja suosittelen tuotavaksi. Eihän metsänhoitoa voida jatkaa jatkuvassa puutteen tilassa. Uudelleen päivitystä aina tarvitaan.
Onhan se kyseenalaista kun muutama huipputuottaja hallitsee keskustelua ja metsien tila on aivan muuta. Tuotot moninverroin alemmat ja hoidon tila mitä on, hoitorästejä yli miljoona hehtaaria. Ja mitä jk metsiin tulee, täällä esitetään paljon katteettomia väittämiä. Ja eiköhän väittämät lähde jo ihan lain ja metsänhoidon suosituksista lähtien. Uuusi laki suosittelee harsimaan lähtötilannettaan (harsintajulkilausuma) rinnastettavalla tavalla. Suosittelee harsimaan metsiä tälläkin hetkellä lakirajoille, ilman metsältä edellytettävää uusiutumisvelvollisuutta tai uudistamisvelvollisuutta ja luokitellaan kasvatushakkuuksi. ”Kasvatushakkuu tehdään alueelle jäävän puuston kasvattamiseksi. Samalla voidaan pyrkiä edistämmään uuden taimiaineksen syntymistä”. Tämä on lain suositus jatkuvan kasvatuksen vaihtoehdoksi tällä hetkellä. Muut luontaisen metsänhoidon vaihtoehdot luokitellaan uudistushakkuisiin ja ovat jaksottaista metsänhoitoa. Pitäisin jatkuvan kasvatuksen luokitusta puutteellisena, voi olla myös syy, mistä syystä jk metsänhoito ei ole yleistynyt.