Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Täällä hetkellä logistiikka sanelee metsänhoidon tilan, lähes kaikki metsät ennakkoraivataan (avohakataan) ja viljellään. Valitettavasti joutuu kertaamaan, mutta jostain syystä taimettumisen ja metsän uusiutumisen ongelma ymmärretään väärin. Eihän taimettumisen ongelma paljaaseen maahan ole se ratkaisu. Vaan valmiit taimistot ja uusiutuvat metsät. Aikaan, jolloin menetelmää (jk) vielä käytettiin, näin toimittiin. Vain uusiutumattomat ja kasvunsa päättäneet metsät avohakattiin ja viljeltiin. Tällä hetkellä toimitaan päinvastoin, logistiikka sanelee metsänhoidon ehdot ja lähes kaikki metsät avohakataan. Tilaa ei jätetä peitteiselle metsänhoidolle ja sekin vähä, paljaaseen maahan ja metsiä pilaavan liiallisen harsinnan kautta.
Eihän yhden huipputuottajan tulosta voida yleistää. Osoittaa kyllä hyvää onnistumista, mutta metsänhoidon yleinen tila on vielä kaukana siitä. Niin myös jk metsänhoidon osalta, mutta siinäkin voidaan yltää hyvään tulokseen.
Jos halutaan seurata puulajien luontaista kiertoa, kannattaa hyvän tuloksen aikaan saamiseksi valopuut uudistaa avovaiheen kautta ja kuusi viljeltynä OMT ja sitä rehevämpiin kohteisiin. Kannattaako kuusta, jos ajatellaan puulajien luontaista kiertoa, viljellä sitä karumpiin ympäristöihin. Sitä tehdään paljon, mutta kannattaako nämä ympäristöt säästää mieluummin valopuille ja saada aikaiseksi puulajien luontaista kiertoa. Uudistaminen avovaiheen kautta sopii myös jk metsän kasvatukseen ja kuusi luotaisena uudistuu miltei kaikkialle
Viljelyn kustannukset lienevät pohjoisessa samat kuin etelässä, mutta metsien tuotto pohjoisessa on paljon heikompi. RR kertoo käyttäneensä luontaista uudistamista ja soveltaneensa jatkuvaa kasvatusta. Sillä puntit tasaantuvat, kustannukset alenevat ja metsien tuotto voidaan ylläpitää jatkuvana.
Jk ei ole tasarakenteista metsänkasvatusta, eli yläharvennuksella poistetaan kaikki parhaat puut. Päästään sillä muutama vuosikymmen, kunnes metsä taantuu (kuten Puuki sanoo). Jk metsässä on kaikenkokoista puustoa ja aina lihotettavaa tukkipuustoa. Myös jk metsä perustuu parhaan puuston kasvattamiseen. Siitä on hyviä esimerkkejä, kuten Arvometsä/kump. ja vielä merkittävän suurilla puustopääomilla. Väittäisin virhe tehdään, jos mennään taimettuminen edellä ja hakataan siitä syystä metsiä vajaatuottoiseksi ja useinkin ilman tulosta. Menetetään metsän tuotto ja vielä metsän uusiutuminen.
Hoidettu peitteinen jk metsä on toiminut julkilausuman jälkeen, ennen jk sulkua ja toimii tälläkin hetkellä. On vierasta suurimmalle osalle keskustelijoita.
Aloitusmetsän tuloksena mm. Arvometsä pääsee päinvastaiseen tulokseen. Metsissä on myös lähes valmista jk metsää, jota tuskin kannattaa verrata jaksottaisen avohakkuuseen ja viljelyyn. Tulos jää huonoksi ja antaahan jk metsä vakiintuneena hyvän tuloksen.
Pitkäksi muodostuu tuottamaton aika, hyvinkin 20-30 vuotta ja siitä maksetaan vielä tukea 3-4 kertaan, ennen varsinaista metsän tuottoa. Yhteiskunnan kuluna tuplaantuu. En väitä, että olisi huono investointi, mutta kun väitetään, että jk on tuottamaton, sopimaton ja ties mitä. Jk on tuottavilla puustopääomilla jopa ylivoimainen.
Ei metsämaa ole luonnostaan vettynyt, jos on aukeaksi hakattu ja vettyy siitä syystä. Jk metsänhoidolla vettyminen voidaan välttää, vaikka jk ei olekaan yleismenetelmä. Peitteinen metsä ei luonnostaan vety. Väittäisin, että avohakkuilla on soistettu paljon metsiä, uuden haihduttavan metsän aikaan saaminen kestää jopa vuosikymmeniä. Vettyminen hidastaa kasvua ja esim. suometsissä uudistushakkuista 70 % on avohakkuita. On huonon suuntaista kehitystä ja eihän kaikkialla ole järkevää muokata ja kaivaa navero-ojaa.
Olen aina pitänyt, että vettyminen on jaksottaisen ongelma ja nimen omaan avohakkuun ongelma. Painanteita ja vettyviä kohteita on kaikkialla metsissä.