Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Onhan se ymmärrettävää tuo mehtäukon huoli. Lakirajan ylittäminen tarkoittaa jo nollatuottoa, sitä alkaa olla myös metsänhoidon puolittaminen. Kannattaa lopettaa aukon tekeminen ja metsien vajaatuottoiseksi hakkaaminen ja säilyä mieluummin täysien puustopääomien tuotoissa. Toki hyvin ohjatussa metsänhoidossa myös eurotuotoissa.
Tuskin metsänkäyttöilmoitukset kertovat täyttä totuutta. Tuskin se on edes mahdollista, sillä lähtökohtaisesti kasvatettavien ja uudistettavien metsien välinen yhteys ymmärretään väärin. Eihän uudistettavat metsät voi olla kasvatettavia metsiä. Nykyisessä luokituksessa pienaukko/poiminta hakkuut luokitellaan kasvatettaviin metsiin, vaikka ovat uudistettavia metsiä. Luokituksessa ko. metsiltä ei vaadita edes uudistamisvelvoitetta, ei säästettäviä/valmiita taimistoja, ei metsän uusiutumista. Menettely on tehty helpoksi logistiikan kannalta ja toinen asia on sitten, mitä se tarkoittaa metsänhoidon kannalta. Luonnon taimistot ja uusiutuvat metsät, jos niille on vielä tilaa nykyisessä luokituksessa ja metsänhoidossa, ovat niitä kasvatettavia jk metsiä ja ohjautuvat jaksottaisen metsänhoidon piiriin. Siellä ovat myös tilastoinnin piirissä.
Kyllä noihin Visan ja muihin kerrottuihin lukuihin päästään, kun vältytään puustopääomien puolittamiselta (suositus). Ymmärtääkseni Arvometsän, myös Lähteen, painottavat riittäviä jaksottaisen metsänhoidon vastaavia puustopääomia. Mieluummin 20 + ppa kuin 10 + ppa lukuja. Sen lisäksi vertailuissa jää huomioimatta avohakkuun jälkeisen jakson o.o ppa. Eli minkä suuruinen metsän tuotto voisi olla ja jota seikkaa mm. Perko painottaa. Eihän metsien puustopääoman puolittamisella päästä tuloksiin, kun vielä avohakkuulla (puolittamisella) annetaan pettää itseään. Metsien uusiutumisen ja taimettumisen potentiaali on olemassa ja sitä voidaan metsänhoidossa ohjailla ja täydentää.
AJ: ”Puuston pohjapinta-ala jaksottaisessa on kekimäärin ehkä 20-35 m2/ha ja jatkuvassa 10-25 m2/ha. Ero on merkittävä ja sitä perustellaan pienemmällä puustopääomalla, uudistamisen varmistamiseksi”. Onhan tästä oltava huolissaan, sillä suosituksissa tähän on päädytty. Alentaa metsien tuoton ja alentaa hiilinielun. Eihän se näin voi mennä, kova on hinta uudistamisen varmistamiseksi, kun se uudistaminen usein epäonnistuu ja varmistetaan viljelemällä. Lähtökohtaisesti jatkuvapeitteisessä metsänhoidossa puustopääomat kuuluu olla samaa suuruusluokkaa kuin jaksottaisessa metsänhoidossa. Sillä varmistetaan metsien tuotto ja hiilinielut ja myös jatkuvapeitteisen metsän uusiutuminen. Eihän metsän uusiutumiseen tarvita puustopääomien puolittamista. Sen ovat osoittaneet mm. Arvometsä tutkimus ja käytännön tuloksillaan. Peitteinen metsänhoito on paljon muutakin, ei vaan taimettumisen varmistamista.
Sori, tuli huono ilmaisu, tuo toinen osio oli tarkoitettu metsuri motokuskille. Niin se vaan menee, ettei avohakkuun jälkeen tule kasvupyrähdyksiä. Kyllä pyrähdykset loppuvat siihen avohakkuuseen. Mutta eihän puukauppa ja metsän kasvatus pääty siihen. Kasvatusta voidaan jatkaa, mutta on myös varauduttava pitkään odotukseen.
Mehtäukko, ei ole surkuteltavaa, erilaista faktaa täältä tarjoillaan. Mm. mikä sitten on vaihtoehto 10-15 euron alemmalle hinnalle. Se on se avohakkuu, niin kuin toteat ja sen jälkeen ei tapahdukaan enää mitään kasvunpyrähdyksiä. Se on vähän kuin se autokauppa, kannattaa pitää itsellä, jos autolla on käyttöarvoa. Käyttöarvosta ei makseta mitään, niin kuin ei metsän puistakaan?
