Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Avohakkuista kuidun osuudesta, tuskin kannattaa mennä tilastoja muuttamaan. Se on viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun pidäkkeet ovat poistuneet. On avohakkuiden luonne muuttunut, tehdään entistä enemmän ja kuitupitoisempia avohakkuita.
AJ: Väitän edelleen kuidun osuudet tilastoissa. Silmäilin jostain sen mitä esitin, niin se on keskimäärin, kuidun osuus avohakkuissa oli keskimäärin vähän vaille puolet ja tukin osuus kokonaishakkuista, oliko kolmannes vai neljännes? Visan osuudet ovat kunnioitettavia, kertoo metsänhoidon mahdollisuuksista, niin myös vaihtoehtoisen metsänhoidon mahdollisuuksista, mutta myös virheellisistä tiedoista, joita täällä mielellään tarjoillaan.
Se voi olla muuan savolaisukon tilasto, kun aikoinaan savolaisukko tilasi leimausporukan jk metsäänsä. Paljonko teillä on puuta tässä metsässä. No, on sitä ’aenae tuhatkaks-sattoo mottia’, tässä ’mehtässä’. No, ’kuulkeepas’ nyt isäntä, tässä metsässä on kyllä niin paljon puuta, ettei tätä ’mehtee pysty ennee’ harventamaan. Se on alettava ’kuatamaan’ suoraan tuosta reunasta.
Tilastojenkin mukaan avohakattavasta metsästä toinen puoli on kuitua ja 2. harvennuksilla 2/3 osaa. Ei niistä ole kilpailijaksi jk:lle, paremminkin on eräänlaista huijausta. Jk puulle maksetaan kuidun hintaa ja korjuusta peritään korotettua hintaa. Ei tunnu metsänomistajia haittaavan ja kiinnostus lopahtaa siihen. Se on vähän kuin harvennusreaktio, sitä saadaan odotella. Kaiken karvaiset hattarat on säästettävä ja hyötykäyttöön tarkoitetut puut laitettava pinoon.
Mitä, ”jos metsäyhtiö maksaa päätehakkuun hinnan niin yhtiö ottaa silloin kontolleen korkeamman korjuukulun”. Mitä ottaa kontolleen korkeamman korjuukulun? Eihän jk metsät ole harvennusmetsiä tai että jk hakkuut olisivat harvennushakkuita. On uskaliasta linkittää jk hakkuut 2.luokan harvennushakkuisiin. (Avohakkuissakin toinen puoli hakataan kuitua). Jk hakkuut eivät ole rinnastettavia jaksottaisen hakkuisiin, jk hakkuut eivät ole kuituhakkuita, ei rinnastettavia senkään puolesta, että myös jaksottaisen hakkuissa on varottava jäävää puustoa. Vapaa luokitus ja vaihtoehtoiset kauppatavat on vaihtoehto sekin.
Tuo jk puun alempi hinta on niitä kestoväittämiä, mitä täällä harrastetaan ja taitaa olla käytännössäkin. Harvennuspuun hinnalla on harvennuspuun hinta ja taksa, tuskin on linkitettävissä jk puun hintoihin. On vähän kun väitetään harvennusreaktiosta. Olikohan sitä, jos puustopääomista ja metsänhoidosta huolehditaan. Tuskin kannattaa paisutella. Kysymys on enemmänkin alijäämäisistä odotuksista, kun päähuomio on taimettumisessa ja metsän uusiutumisessa. Pitkä on uusiutumisen aika jaksottaisessa metsänhoidossakin. Puoli kiertoa, mutta tarkoittaa vasta vuoroisesti jk:ssa puun tuottamista, lähinnä tukkia, tukin hinnalla ja koko ajan.
Valtaapitäviltä vanhan toistoa ja posketonta väittämistä. Voihan se olla jotain sos. politiikkaa, työtä toimeentuloa ja hyvinvointia ja jakamista monille. Eihän metsänhoidossa toteudu esim. myöhempiä harvennusreaktioita tai kasvun hiipumista, jos huolehditaan puustopääomista, kestävistä korjuun poistumista tai jos ohjatusta metsänhoidosta huolehditaan. Kysymys ei ole puustopääomien syömisestä, vaan enemmänkin jakamisesta. Hoitamattomia ja vajaatuottoisia metsiä suomen maassa riittää ja ovat lisääntymään päin. Hankintakauppa puolustaa paikkaansa, olipa kysymys omasta työstä tai ostopalveluista. Puukaupan ja korjuun markkinoilla liikkuu paljon rahaa, sitä riittää myös kotiutettavaksi. Luulisi omaehtoiseen puukauppaan ja metsänhoitoon liittyvän myös edistämistarpeita, ettei ole valumassa kokonaan valtaapitävien hyväksi?
Mitä jatkuvan kasvatuksen loppuvaihetta? Jk metsät eivät ole loppuvaiheita. Video on hyvä esimerkki, mutta kieltämättä myös paljon paremmin tuottavia jk metsiä on olemassa. Nekään eivät ole suojuspuumetsiä, joiden tuottoon Visa on jaksottaisen metsiensä tuottoa verrannut. Tuossa videolla kuvattiin myös huomattavasti korkeamman puustopääoman kohdetta. Ovat niitä kohteita, joilla päästään Visan tuottoihin ja ylikin. Yleensä hyviin tuottoihin päästään, mutta valitettavasti myös taimiston osuutta ja merkitystä jk metsissä ylikorostetaan. Taimiston aika koittaa myöhemmin, eihän jk metsän neljä vaihetta; taimisto, nuori metsä, varttunut metsä ja poistettavat puut, ole yhtä aikaa läsnä koko ajan. Hyvä indikaattori jk metsänhoidossa on metsän taimettumis/uusiutumiskyky, joka todetaan hyväksi.
