Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Se siitä Konneveden jk metsän tuhosta, ehti hallita jo tovin valtakunnan metsänhoitoa. Se on vähän kuin, ei jk ”metsäasiantuntijat” ryhtyvät jk metsäasiantuntijoiksi. Jälki on sen mukaista ja pitkä 50 vuoden sulkuaika jää nuoremmilta tavoittamattomiin.
Ainakin E. Lähde tutkimuksillaan (edellä) osoittaa jatkuvan kasvatuksen metsän antavan paremman suojan tuhoja vastaan, kuten myrskyt ja eiköhän siellä myös kirjanpainaja ollut mainittu. Sekametsät, eri-ikäisiä puita ja erikokoisia puita ym?
Jostain syystä jk metsät nähdään vähäpuustoisina. Tämän viestiketjun aloitus on hyvä esimerkki siitä, eli epäonnistuneesta jk metsästä ja tuplat puustopääomassa antaisi jo paremman suojan tuhoja vastaan, niin myös metsän tuotolle. Sen myös Arvometsä/tutkimus on osoittanut. Kasvatettava puustopääoma mieluummin 200 kuin tuplasti alle. Jk on varttuneiden metsien hoitoon tarkoitettu, jossa nuoret metsät toimivat hoidon alustoina, eivät korjuun kohteina.
Timppa, tai sitten on lisännyt luontaista taimettumista. Näin se menee, ei myöskään jätä epäselväksi väittämät jaksottaisen metsänhoidon kannattajista. Näkyy kannanotoissa, mutta ei estä tuomasta esiin peitteisen metsänhoidon vaihtoehtoja. Menee vähän kuin sanonta kuuluu: ”Sen minkä taakseen jättää sen eestään löytää”. Voi olla ihan hyvä tulevaisuus peitteisellä metsänhoidolla.
<p>Mitätöimistä on toteutettu näihin päiviin asti. Erkki Lähde pitää ja on osoittanut tutkimuksillaan yläharvennukset jatkuvan kasvatuksen tuottavana vaihtoehtona. Sen sijaan hän torjuu lain ja metsänhoidon suositusten mukaiset poiminta ja pienaukkohakkuut. Ei pidä niitä jatkuvan kasvatuksen hoitotavan mukaisena. Menettely on kuitenkin koplattu lakiin ja kuvaa sitä yläharvennuksen synonyyminä. </p>
Kasvatusmetsissä yleensä korjuun poistumaksi puolet on liikaa ja 2/3 osan poistuma, jos korjuuta ei tehdä alta nousevan kasvatettavan metsän hyväksi, on 2/3 osan poistuma usein metsän tuhoksi. Korjuussa jääväksi puustoksi 2/3 on yleensä kestävällä pohjalla ja on sitä myös peitteisessä metsänhoidossa. Toimii myös toisin päin, eli on riittävä puustopääoma metsän tuotoksi.
Visa meillä tuskin on erilaista näkemystä metsänhoidosta, minä en ainakaan siihen usko. Tässä ei ole siitä kysymys, vaan hoitomuotojen välisestä kannattavuudesta. Monet tutkijat, kuten Tahvonen, Pukkala ja Lähde ovat sen osoittaneet ja perustelevat nimen omaan yläharvennuksilla. Mutta kun tämä tulos on niin ristiriitainen, tullaan siihen kysymykseen, mikä on tulos hoitotapoja yhdistämällä. Siihen olet viitannut ja tutkimus on siihen viitannut.
Hyviä tuloksia Lähde on saanut jatkuvan kasvatuksen tutkimuksista. Osoittaa jk. yläharvennuksen, verrattuna jaksottaisen alaharvennukseen, menevän selkeästi jatkuvan kasvatuksen hyväksi. Samaan tulokseen ovat päässeet myös monet muut tutkijat. Mutta erilaista näkemystä aihauttaa tämä nimen omainen yläharvennus, kummanko hoitomuodon hyväksi yläharvennus lasketaan. E. Lähteen mukaan: ”Jatkuvan kasvatuksen edullisin hakkuutapa on puuston yläharvennus” ja samaan aikaan yläharvennuksen tuottoa perustellaan myös jaksottaisen metsänhoidon tuotoksi. Selvä laskennallinen ristiriita tässä on, jos vertaillaan hoitomuotoja keskenään. Mutkistuu vielä, kun lain ja mh. suositusten mukaan jatkuvalla kasvatuksella tarkoitetaan poiminta ja pienaukko hakkuita. Ja saman lain ja suositusten mukaan yläharvennukset luokitellaan jaksottaiseen metsänhoitoon kuuluvaksi. Ymmärtääkseni E. Lähde kiistää tämän menettelyn. Hänen mukaansa on tapahtunut eräänlainen metsänhoidon koplaus, jossa lakiteitse ja metsänhoidon suosituksilla estetään jatkuvan kasvatuksen toteutumista.
On todettava, että myös jatkuvalla kasvatuksella päästään jaksottaista parempiin tuloksiin. Kuten monet tutkimukset ovat tälläkin viestiketjulla osoittaneet. Tutkimus on osoittanut myös, että hoitomuotoja yhdiställä voidaan päästä vieläkin parempiin tuloksiin.
Yhteiskunta joutuu sopeutumaan, mutta ay-liike ei tunnu joustavan. Ilmeisesti tulevat käyttämään lakko-oikeuttaan lain sallimaan rajaan asti. Olihan se ay-liikkeelle valtava pettymys, kun hallitus ei ”iltalypsyyn” suostunut. Nousee työ vielä arvoonsa ja työmies Puttosella töitä.