Visa, voihan sitä metsänhoidon paremmuutta (uudistamista) verrata vaikka suojuspuiden ja avohakkuun välillä. Vertailussa olet päätynyt avohakkuiden kannalle. Oliko sitten väärä valinta – ei ollut väärä valinta, sen paremmin kuin, lain suositusten mukaiset poiminta- ja pienaukkohakkuut. Nekin ovat käytännössä uudistushakkuita. Mikä sitten olisi se oikea jk metsä. jota voitaisiin pitää todellisena jk metsänä. Aivan yhtä väärässä voisin olla, jos väittäisin, että luontainen on luontaista ja keinollinen on keinollista, mutta ainakin selkeä jako hoitomuotojen välillä tulisi.

Verhopuustostakaan tässä ei ollut kysymys, oli lähinnä kerroksellisista metsistä, jotka soveltuvat hyvin kasvatushakkuisiin.

Visa, suojuspuuhakkuilla ja nykyisen jk luokituksen mukaisilla poiminta- ja pienaukkohakkuilla ei olekaan eroa. Pidän niitä kaikkia luokituksesta poiketen uudistushakkuuna (ks. metsänkäyttöilmoitus). Sitä vastoin jk:n kerroksellisten metsien hakkuut ovat selkeästi kasvatushakkuita ja ovat rinnastettavissa jaksottaisen kasvatushakkuisiin.

Saahan sitä esittää hurskaita toiveita, ”vaikka sellaisesta 500 runkoa/ha”. Ei taida löytyä omista metsistä (Perko kysyy). Se on lähdettävä etsimään, jos olisi säästynyt monikerrosmetsä jossain, vaikka hoitamaton. Tehokasta on ollut jaksottainen metsänhoito, jos metsä ei ole täyttänyt jaksottaisen kriteereitä. 50 vuotta on hakattu näitä jaksottaiseen metsänhoitoon sopimattomia metsiä aukeaksi. Vielä viime vuosina Metsäkeskus ohjelmillaan (metsään.fi) oikoo mutkia suoriksi ja yhdistää metsäkuvioita järkevän kokoisiksi jaksottaisen metsiksi. Näin se on, jos toteuttaa vain jaksottaista metsänhoitoa, mutta samalla tehdään vahinkoa jk metsänhoidolle. Visan metsät eivät ole olleet jk metsiä, edes silloin, kun hän on sitä kokeillut. (Suojuspuuhakkuut eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen.)

Onhan se aika vaikea päästä alkuun, kun ei ole niitä vakiintuneita jk metsiä, jotka toimivat, niin kuin jk metsä toimii. Kestävät paremmin tuhoja, kuten tuulituhoja ja kestävät paremmin heinettymistä, vesakoitumista… Vakiintuneessa erirakenteisessa metsässä on eri kasvatusvaiheessa olevia puustokerroksia, joka vaihtoehtona toimii paremmin, kuin nykyiset tasarakenteiset metsät, joihin vaihtoehtojen puutteessa viritellään erilaisia jk vaihtoehtoja. No, tämä on tietenkin hurskastelua, mutta ennen aikaan metsät olivat tämän tyyppisiä. Niitä käsiteltiin tilakohtaisesti. Tästä ei tietenkään voi välttyä ajatuksesta siitä, että myös sen aikaisissa metsissä oli puita, puustoryhmiä ja metssikköryhmiä, erilaisessa kasvatusvaiheessa olevia, oli taimikoita, nuoria kasvatettavia metsiä jne.  Tämä on tietenkin aika tavalla eilainen kuvaus, jos sitä verrataan esim. Visan tasarakenteisiin metsiin. On näinkin mahdollista, mutta aika paljon poikkeavat toisistaan. Väittäsin kuitenkin, että puustöpääomiltaan ovat aika lähellä toisiaan. Puustopääomat jk metsissäkään eivät ole vähäisiä.