Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Sori Timppa, jouduin harhaan näin yksinkertaisessa asiassa kuin ”teollisuus”, sillä omassa kirjoittelussani tarkoitan teollisuudella aivan muuta. Tarkoitat puutavarayhtiöiden välistä kilpailua. Tottahan puutavarayhtiöt kilpailevat keskenään markkina osuuksista ja puun hinnasta, konemiehistä jne. Eihän pystykaupan järjestelmäkään toimi ilman kilpailua, mutta se kilpailu on osoitus myös siitä, miten korruptoitunut pystykaupan järjestelmä toimii tällä hetkellä. Järjestelmästä, jota kaikki teollisuuden puutavarayhtiöt noudattavat.
Pystykaupan korruptio tulee metsänomistajien sulkemisesta järjestelmän ulkopuolelle. Pystykauppa on teollisuuden lanseeraama puukauppatapa (kytkykauppa), jolla metsänomistajat (kilpailija) suljettiin järjestelmän ulkopuolelle. Nämä ovat vaikeasti hahmoteltavia asioita, mutta ovat pystykaupan korruption lähtökohta.Jesse! Teollisuus hallitsee yksityismetsien puukauppaa n. 90 % osuudella ja korjuuta samoin n. 90 % osuudella ja loput n.10 % ovat metsänomistajien hankintakauppoja ja tekemiä korjuuta. Mhy:n valtakirjakaupat ovat pystykauppoja ja ovat teollisuuden korjuupalvelun alaisia.
Näin teollisuus hallitsee monopolin tavoin puukauppaa ja korjuuta. Se on valmis asetelma korruptiolle. Kilpailua ei ole ja metsänomistajat on pakotettu heikoille tässä teollisuuden hallitsemassa järjestelmässä lähes kaikessa.
Teollisuus ei hyväksy samaa kauppatapaa, ei samaa korjuun logistiikkaa, hinnoittelua puulle ei korjuulle, mittausta (motomitta) ei. Puiden vastaanotto on erilainen. Jo yksistään alhaisella puun hinnalla ohjataan (pakotetaan) metsänomistajat tekemään pystykauppoja.
Onhan se tämä hankintakauppa sellainen teollisuuden hylkykauppa jäännös, mutta edullinen teollisuudelle sekin, sillä saadaan ne hylkyleimikotkin vielä ja vielä metsänomistajien itsensä tekeminä?
Tarkoitan tällä sitä, metsänomistajat kuvittelevat olevansa (jopa) huipulla, mutta käytännössä olemattomasta se on metsänomistajien lähdettävä, jos aikovat oikeuksiansa puolustaa.Timppa hyvä huolesi on aiheellinen. Ei tässä olla puuttumassa puuhuollon kilpailuun, sen palveluihin, asiakassuhteisiin, organisaatioihin tai… Puuhuolto on toimiva systeemi. En ole toimivaa systeemiä minnekään hajottamassa tai purkamassa.
Kysymys on korruptoituneesta pystykaupan järjestelmästä ja sen kehittämisestä, josta keskustellaan.
Käsitykseni mukaan, muutokset pystykaupan järjestelmässä ovat hallinnollisia ja lähinnä puuta toimittavien organisaatioiden menettelytapoihin vaikuttavia, mutta eivät varsinaisesti ole muuttamassa puuhuoltoa ja se toimintatapoja miksikään.
Itsekin metsänomistajana olen pyrkinyt hahmottamaan Metsänhoitoyhdistysten osuutta tässä muutoksessa ja koen sen merkittävänä.
Mm. Sehän pystykaupan korruptio olisi ratkaistu, jos teollisuuden metsäosastot toimisivat samalla tavalla, kuin Mhy:n korjuupalvelu toimii. Mhy:set kilpailuttavat puun ja korjuun erikseen, laskuttavat metsänomistajaa, (niin kuin kerrot) ja tekevät pitkäkestoiset sopimukset teollisuuden ja urakoitsijoiden kanssa. Näinhän ne toimivat teollisuuden metsäosastotkin periaatteessa, mutta kun ne eivät toimi. Kytkevät puukaupan ja korjuutyön kytkykaupaksi, jolla sulkevat puuhuollon vapaan kilpailun, varmistavat toimintansa puukaupassa monopoliasemassa, perivät kulujaan pimeästi, rajoittavat puun hinnan vapaata kehittymistä jne.
Kirjoitat, kyllähän Mhy:n korjuupalvelua koskee samat määräykset puun toimituksesta kuin yhtiöitäkin. Jos nämä ehdot hinnan, mittauksen, laadun, puiden vastaanoton jne. osalta ovat yhteneväiset metsäosastojen vastaavan toiminnan kanssa, on näiltä osin vapaa kilpailu ja metsänomistajien puuhuollon järjestäminen mahdollista. Näinhän se tällä hetkellä toimiikin.
Ei epäilystäkään, puukaupan ja korjuuhuollon harmonisointi edellyttää tämän suuntaista kehittämistä.
Onhan se kiintoisa aihe tämä pystykauppa ja siihen sisältyvä perinteinen vastakkainasettelu. Selitellään mitä selitellään, saavutettuja etuuksia puolustellaan, mutta ei se vanhan puolustaminen vielä tarkoita uutta järjestelmää tai saavutettuja etuuksia siihen.
Pystykaupan monopoli ja korruptio tai miksikä sitä nyt voidaankin kutsua, on eräänlainen ”jäävuoren huippu”, joka pitää sisällään vastakkainasettelulla saavutettuja etuuksia.
Se, että noudatettaisiin normaalia puukauppatapaa ja puun korjuuta, sisältyy tähän pystykaupan järjestelmään etuuksia, joita mitataan ns. ”laillisina etuuksina”, mutta myös varastetaan metsänomistajilta korjuun yhteydessä.
Pystykaupan järjestelmää on puolusteltu jopa kauppatavan helppoudella. Puuta myydään kertahinnoittelulla ja luotetaan siihen, että hinnassa on huomioitu myös kaupan arvo-osat. Usein käytäntö kuitenkin on toinen. Näin tapahtuu myös valvotuissa olosuhteissa. Kaupankäynti metsänomistajan puilla alkaa vasta sen jälkeen, kun nimet on saatu papereihin. Käytännössä jo puukaupan alusta alkaen ja viimeistään katkonnan yhteydessä. Eikä metsänomistaja voi aina olla varma, saako hän edes sitä, mistä kaupat on tehnyt.
Niin kuin edellä on todettu (jätkä pätkät), Metsänhoitoyhdistysten on syytä olla avainasemassa metsänomistajien puukaupoissa ja korjuupalvelussa.
Ei tämä ole aikataulutuskysymys, eikä myöskään laatu tai mittauskysymys. Ostaja aikatauluttaa puutoimitukset tehtailleen ja määrittää laadun, niin kuin on tehnyt tähänkin asti. Ostaja toimii niin, riippumatta siitä, mitkä tahot puuta toimittavat. Ei metsänomistajat yhtenä puuntoimittajaorganisaationa tee poikkeusta tässä suhteessa. Puuhuollon logistiikka säilyy entisellään, korjuuyrittäjät myös säilyvät entisellään, menettelytavat vain muuttuvat.
Metsuri motokuski, ei se ole periaatteessa eikä käytännössä sama kuin….
Kiinnität huomiota ihan oikeisiin asioihin. Näin se pitääkin olla kuin esität. Palvelusta laskutetaan palvelun saajaa. Näin sen pitäisi olla myös teollisuuden pystykaupassa. Myös siellä pitäisi laskuttaa palvelun saajaa, eli metsänomistajaa.
Pystykaupassa noudatetaan tilitysmallia, jossa mallissa korjuun kustannukset peritään puun hinnasta. Siinä mallissa ei laskuteta ja jos laskutettaisiin, voidaan perustellusti kysyä, ketä laskutettaisiin? En tunne yksityiskohtia, mutta lähden siitä, että lasku kuuluu metsänomistajalle. Tällaisessa kytkykaupassa palvelun saaja menettää helposti palvelun saajalle kuuluvat oikeutensa.
Eivät ne tällaiset hämärähommat kytkykaupat ja pimeät tilitykset nykyaikana sovi maksuksi palveluista, eivätkä varsinkaan puukaupassa, jossa metsänomistaja ei tiedä maksamiensa palvelujen perusteita.
Kyllä siinä tässä asiassa paljastuu mm. tämän tyyppisiä asioita, josta syystä Lauri Vaara esittää pystykauppajärjestelmän purettavaksi korruptoituneena ja esittää siirtymistä avoimeen malliin. Yhden puukauppatavan ja korjuupalvelun malliin, jossa puuhuollon toimijat välittävät puuta teollisuudelle, yhdenvertaisina toimijoina ja yhdenvertaisilla toimitusehdoilla.Muutoksen myötä Mhy:n toiminta edellytykset ja neuvotteluasema ovat vahvistuneet ja sen myötä sopeutuminen uuteen tilanteeseen on alkanut. Ei epäilystäkään tulevasta kehityksestä, Mhy:n korjuupalvelu tulee lisääntymään.
Myönteisestä kehityksestä ja siihen kohdistuvasta vastustamisesta huolimatta, tässä yhteydessä olisi syytä toteuttaa puukaupan ja korjuutyön harmonisointi.
Olisi saatava aikaiseksi yksi yhdenvertainen järjestelmä, puiden vastaanotto ja mittaus kaikille osapuolille. Yksi yhdenvertainen puukauppatapa ja yksi yhdenvertainen korjuupalvelu kaikille. Järjestelmä, jossa Mhy:set ja muut vapaat puuta välittävät organisaatiot toimivat yhdenvertaisina toimijoina metsäosastojen kanssa.
