Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Jk hakkuut ovat kasvatushakkuita ja uusiutuvat kerrokselliset metsät on jo aika hyvä vaihtoehto.
Timppa jostain syystä jätät harsintajulkilausuman jälkeiseltä ajalta jk:n, eli jatkuvan kasvatuksen vaihtoehdon pois. Sitä käytettiin menestyksellisesti toisena vaihtoehtona aina jk sulkuun asti. Visa sanoisin, että nämä avo, siemen-, suojuspuu, verhopuusto, kaistaleet… ovat aina kuuluneet uudistushakkuisiin ja jaksottaiseen metsänhoitoon. Niin myös poimintahakkuut, usein lakirajoilla ja uusiutumattomina, kuuluvat käytännössä uudistushakkuisiin.
Ettei Suorittavalta lipsahtanut vähän lipan alta. ”Jos olisimme pitäytyneet harsintataloudessa”. Tuskin kannattaa varata enemmän aikaa. Tehostuneen metsänhoidon ansiosta puustopääomat olisivat lisääntyneet joka tapauksessa. Ei välttämättä jaksottaisen ansiosta. Keskitetystä hoitotavasta (hoitotavasta riippumatta) oli näyttöä jo pitkältä ajalta ennen jk sulkua. Tuskin antaa aihetta, että olisimme kehitysmaa, eläisimme päreenvalossa, jos jos jne. Myös harsintatalouden jälkeinen aikakausi metsänhoidossa on nähty ja on hyväksi todettu.
Metsänhoidossa pääsee hyvään tulokseen, ei välttämättä metsäviranomaisen vaatimusten perusteella, jota myös raati täällä vaatii toteutettavaksi. Hyvällä metsänhoidolla eurot voivat mennä tähänkin tapaan. Se metsäviranomaisen avohakattavaksi määräämä (”vajaatuottoinen”) metsä tuottaa, ei välttämättä avohakattuna, mutta tuottaa edelleen kasvatettuna. Avohakattuna puustosta saatava raha on vähäinen, mutta kunnostushakattuna metsä jo tuottaa, antaa ensimmäisen tilin, joka voi olla avohakkuuseen verrattava. Saadaan metsä hyvään kasvatuskuntoon ja seuraava hakkuu on 10-20 vuoden kuluttua. Tuottaa jo arvopuuta ja odottaa seuraavaa hakkuuta. Hiipumista ei ole odotettavissa. Vastinparina on avohakkuu, josta tuotto on vähäinen ja sen lisäksi tulevat uudistamisen ja hoidon kustannukset. Jk:n toisen myynnin vaiheessa jaksottainen on vielä taimikko vaiheessa ja ensimmäisen myynnin kynnyksellä. Jk:n hoitotoimenpiteenä voidaan verrata korjuun jälkeinen raivaus ja tuotot on laskettava jk metsän hyväksi.
Se vanha kunnon Jätkä suivautui kaiken maailman laskelmista ja tuumasi: ”Jospa kaikki Suomen metsät viinaksi muuttuis”.
Tuo 2 mrd € miinusta kansantalouteen lakkolaista kohden (ilmoitettu 6700 lakkoon kuuluvaa), tekee n. 300 000 € lakkolaista kohden. Neljän viikon ajalta, tehdään laskua tarpeettoman paljon ja maksetaan hyvää lakkoavustusta.
Eikös sitä laulussakin sanota että ”viimeinen taisto”. Laittavat vielä vapuksi yleislakon pystyyn?
Savolainen sanoisi että kuuluu ja voi olla kuulumatta?
Voimme olla ylpeitä metsänhoidosta, toki synkistelyynkin on aihetta. Metsänhoidossa mennään pitkissä sykleissä, vuodet eivät riitä, menee mieluusti vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja ja tasapainoa on vaikea löytää. Tuskin kuitenkaan ammattiylpeydestä, liiallisella harsinnalla on pilattu metsiä, mutta niin on pilattu myös harsinnan liiallisella torjumisella. Nyt uudella metsälailla pyritään tasapainottamaan tilannetta ja aika näyttää miten siinä tullaan onnistumaan.
Avohakkuut kuuluvat myös jk metsänhoitoon. Vanhojen uusiutumattomien kuusikoiden uudistaminen avovaiheen kautta, kun ei oikein muutakaan vaihtoehtoa ole. On ihan hyvä vaihtoehto, uudistaminen valopuille ja mahdollista tulevaa jk metsää varten, on ihan hyvä vaihtoehto sekin.