Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Onhan se kunniakasta kuulua renkipoikien joukkoon, jotka parempia tuottoja odotellessa tekevät vaikka talkoilla. Onhan sekin kunniakasta, että tuotto-odotuksia pidetään hyvinä, mutta metsäomistajalle niistä tuppaa jäämään vain nolla euroa. Ei siinä kemerat paljoa auta, jos metsän alkuvaiheen kasvatus on tappiollista ja mahdollisia tuottoja joudutaan odottamaan vuosikymmeniä. Ensiharvennukset eivät vielä tuota.
Kiky sopimus yhteiskunnassa oli oikean suuntainen sopimus, mutta se tuskin metsätalouden kustannusrakenteeseen auttaa. Sääntelyn purkaminen olisi se varsinainen toimenpide, jolla metsätalouden kustannusrakenteeseen voitaisiin puuttua.
Metsäomistajien tulisi vastata haasteisiin, osoittaa sääntely ja osoittaa oikeutensa puun tuottajina omalla puun tarjonnalla.Teollisuuden pitäisi osallistua kustannuksiin edes sen verran, että maksaisivat metsänomistajille tukea metsänkasvatuksesta. Ja aivan siitä syystä, että teollisuudelle pääasiallinen hyöty tuen maksatuksesta menee. Toisaalta ei siitäkään mitään hyötyä olisi, sillä puunhinnasta tuet joka tapauksessa maksatetaan ulos.
Konemiehet ovat hyvinkin avain asemassa tässä, sillä jos puuhuolto ajatellaan tulevaisuudessa heidän järjestettäväkseen, on siinä pidättelemistä. Ruokahalu kasvaa syödessä ja kai se on niin ajateltava, pörssiin ovat seuraavaksi listautumassa.Kemera ei ole lobbauskeino. Metsäyhtiöt tuottavat ihan itsessään edullista puuta ja vielä tavalla, josta metsäomistajia maksatetaan.
Minkähän lainen älämölö nousisi, jos motoyrittäjä, metsänhoidon, tai muu puuhuollon yrittäjä, saisivat palkkansa vasta myöhemmässä vaiheessa? Kenties vuosikymmenien, tai siinä vaiheessa, kun metsä on muodostunut tuottavaksi?
Yrittäjät tänä päivänä voivat pitää itseään etuoikeutetussa asemassa. Sanoisin, että yrittäjien saama palkka, korvaus palveluista on riittävä, maksu tulee ajallaan ja maksaja on ehdottoman luotettava. Jos vaikka metsänomistajat eivät saa siitä itse päättää ja palvelujen kustannukset peritään etukäteen puun hinnasta.Onhan se Brittien päätös EU:ssa uudelleen arvioinnin paikka, löytyykö erohalukkuutta laajemminkin. Perimiltään asia on kansalaisten päätettävissä ja on vain hyväksi, jos selvitystyötä tehdään. Jäsenyys EU:ssakaan ei saa muodostua pakkopullaksi – paremminkin, uudistumaan pitää pystyä.
Näinhän se hölmöläisten automaatti toimii. Kierrätetään ja kierrätetään (tuetaan ja tuetaan) ja pian saadaan kannattavasta työstäkin kannattamatonta. Onhan sitä työtä tuettu ja sen hintaa nostettu, mutta pitäisi saada myös puulle hintaa. Siinähän se metsätalouden ongelma onkin.
Kemera tuet eivät ole kannattamattomia, mutta ne työt, joita kemeralla tuetaan ja joilla metsänomistajat yrittävät saada puulle hintaa, ovat kannattamattomia. Eli metsänkasvatuksen alkuvaiheen kustannukset ovat sietämättömät.
Jos ajatellaan kemeraa sitten kierrätyksenä, niin kemeralla voidaan jatkaa tätä hölmöläisten hommaa loputtomiin? Saadaanhan kuitenkin työn kustannukset katettua, mutta ei sille puulle edelleenkään juurikaan hintaa jää.Onhan kemeralla merkittävä painoarvo metsätalouden kustannusrakenteessa ja onhan sillä myös merkittävä painoarvo metsätalouden ohjauksessa. Kemera on tarkoitettu lähinnä tueksi heikosti kannattavalle toiminnalle. Kemeralla tuetaan alkuvaiheen hoidon ja puuhuollon kustannuksia, kunnes toiminta muodostuu kannattavaksi. Siihen menee yleensä puolet kiertoajasta.
Kysymys on siis kannattamattomasta toiminnasta, jota se ei kuitenkaan kaikille osapuolille ole. Teollisuus saa edullisesti puuta ja saa kaikkinensa työn kustannukset katetuksi. Ne lankeavat kuitenkin metsänomistajien maksettavaksi ja ovat metsänomistajille tappiollista toimintaa. Kemeralla tulos saadaan hieman plussan puolelle.
Hankinnalla päästään samaan tulokseen. Työn kustannukset saadaan katetuksi, mutta eipä sille puulle juurikaan mitään hintaa jää.
Olisiko edunvalvonnasta? Ainakin menettelytavoista on, metsänhoidon ja ennen muuta puuhuollon järjestämisen osalta.Onhan Metsään.fi ohjelma palvelutori myös metsänomistajille. Mahdollistaa metsäomistajien suoran toiminnan Metsäkeskuksen kanssa. Ei tarvita enää välikäsiä, ei ainakaan kaikissa asioissa ja palvelu on ilmainen. Kevään Kemera ruuhka on siitä hyvä esimerkki.
Sopii myös metsäsuunnitelmasta ja sekin on ilmainen. Tietoja voidaan aina päivittää.Metsätalouden perusteisiin puuttuva kehittäminen on isoissa asioissa. Millään pikkuasioilla ei saavuteta mitään. Kemerat, metsävähennys tmv. on tarkoitettu ylläpitämiseen, ei kehittämiseen ja ovat tukea sille, että puun tuottaminen on vielä jollain tavalla kannattavaa.
Puun tuottamisen rakenteisiin ei puututa ja se on ymmärrettävää. Palkansaaja yrittäjä tai teollisuusmonopoli, eivät lähde syömään saavutettuja etuuksiaan. Yhteiskunnasta puhumattakaan?
Tässä mielessä uudet ajatukset ovat tervetulleita, jos ne palvelevat myös metsänomistajia.
Metsäkeskus on palaamassa juurilleen viranomaistoimijaksi. Se on hyvä asia ja metsänomistajille ilmainen Metsään.fi palvelu on kehittämisen arvoinen työkalu tässä toiminnassa.Metsätalouden ongelmat eivät ole ratkaistu tällä uudella Data ohjelmalla, mutta uusi edistysaskel se on joka tapauksessa. Jos metsänomistajat kokevat tämän edistävän ja tukevan puukauppaa, on yksi merkittävä askel saavutettu.
En tiedä onko tämä siihen riittävä ja mikä mahtaa olla mittaustarkkuus, mutta oikeudellisesti sitova ennakkomittaustulos puukaupassa on välttämätön. Puukauppa on tällä hetkellä tyhjän päällä, sinne mahtuu paljon hyvää, mutta myös paljon hyväksikäyttöä ja ongelmista huolimatta sitovaa ennakkomittaustulosta ei vaadita.
Uusi Data ohjelma voisi antaa tähän ratkaisun ja olisihan se sitten kaikkia osapuolia sitova mittaustulos. Myös metsänomistajia, sillä uskoisin metsänomistajien koneurakoinnin ja tiedon tarpeen omissa metsissään lisääntyvän.
