Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Jatkuvalla kasvatuksella menee heikosti, mutta korruptio se se rehottaa tälläkin keskustelupalstalla.
A. Jalkanen. Kysymys ei ole tuotteesta vaan palvelusta. Palvelun ostajan, tässä tapauksessa maksajan, kuuluu saada tieto palvelun hinnasta. Tieto on tarpeellinen mm. maksajan oikeusturvan ja yksinkertaisesti pystykauppaan sisältyvän sääntelyn (korruption) purkamisen kannalta.
Myöskään todellista kilpailua metsäalalla korjuu-urakoista tai puun hinnasta ei ole. Urakoitsijat kilpailutetaan ja puun hintaa kilpailutetaan, mutta kysymys ei ole tästä kilpailusta, vaan siitä todellisesta kilpailusta, joka metsäalalta puuttuu. Metsäosastot/koneyrittäjät hallitsevat puukauppaa ja korjuuta monopoliasemassa. Todellista kilpailua ei ole ja se on tehty mahdolliseksi pystykauppaan sisältyvällä kytkykaupalla. Jonka seurauksena metsänomistajat ja muut vapaat toimijat on suljettu kilpailun ulkopuolelle.
On myös tärkeää, että logistiikkaketju ei ole yhtiöiden omissa käsissä. Kilpailukyvyn kannalta, hyväksymällä metsänomistajat ja muut vapaat toimijat metsäosastojen rinnalle puun toimittajiksi, tarkoittaisi se sitä, että logistiikkaketju ei ole uhattuna.Tuolla edellä MaalaisSeppo ja Puun takaa tiedustelevat mitä tarkoitan sääntelyllä. Kysymys on samasta asiasta kuin tuolla korruptiopalstalla.
Lähden siitä, että jatkuva kasvatus yleistyisi, jos metsänomistajat voitaisiin hyväksyä samaan sopimuspiiriin metsäosastojen kanssa. Eli samoilla kauppa ja sopimuehdoilla metsänomistajien kaluston hankinta ja puun toimitukset yleistyisivät ja tarkoittaa myös kilpailun lisääntymistä.
Täälä hetkellä teollisuus torjuu jatkuvan kasvatuksen jo yksin hinnoittelulla. JK puusta ei makseta ja sen ei katsota soveltuvan teollisuuden puuhuollon piiriin.Rane. Puun pystykauppa on korruptiota. Viittaus edelliseltä sivulta: laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi
Pystykaupan korruptiosta todetaan mm. seuraavaa: Pystykaupassa puuta ostetaan ehdolla, että puunmyyjä vastasuorituksena ostaa korjuutyön puunostajalta. Ehtoa ei havaita, sillä korjuutyön kauppa piilotetaan sitomalla se puun kauppaan. Korjuutyön hinta vähennetään pimeästi puun bruttohinnasta, tehdashinnasta. Puun myyjä ei tiedä bruttotuloaan eikä siitä vähennettyjä kustannuksia. Hän saa tietää vain jäännöksen, jota nimitetään kantohinnaksi. Yksityismetsien puusta korjataan tuntemattomalla hinnalla pimeästi 85 prosenttia.
Ja edelleen: Puunmyyjän bruttotulosta vähennettyjä puunhankinnan kuluja voidaan manipuloida rajattomasti, sillä vähennettyjen kustannusten ei tarvitse vastata todellisia kustannuksia. Kuusitukin kaupoissa kuluvähennys on yleisesti nollaa pienempi eli puun pystyhinta on tienvarsihintaa korkeampi. Kuluvähennykseen voidaan sisällyttää muitakin kuin korjuun kustannuksia.
Kuluvähennysten manipuloinnilla säädellään jäännöskantohintaa, jolla ohjataan puunmyyjiä haluttuun käyttäytymiseen puukapoissa….Todella halvasta menee MaalaisSeppo. Kerrot, että lisäselvennyksiä et enää kaipaa. Jospa kuitenkin vielä menisi nämä kaipaamasi perustelut pystykaupan korruptiosta. Tai, jos jostain syystä et niitä enää tarvitse, ovathan sitten toisten luettavissa, niitäkin vielä löytyy.
Puun pystykauppa on korruptiota:
”laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi”
Hänen oma viittauksensa tämän keskustelupalstan sivulta 23.MaalaisSeppo olet kyllä harvinaisen oikeassa, kysymys on vaikeasti ymmärrettävästä ja sisäistettävästä asiasta.
Tuosta selkokielestä, korruption esille tuomisesta ja lahjonnasta. Uskoisin että, minulla ei ainakaan ole mitään muuta, kuin pitkän kokemukseni kautta hankittua ja se mitä täällä keskusteluissa on esille tuotu ja mitä tämänkin viestiketjun aloituksessa LV toteaa ja on laajasti tutkimuksissaan ja kannanotoissaan todennut. Olen voinut yhtyä näihin näkemyksiin, vastaavat kyllä sitä todellisuutta, missä tälläkin hetkellä mennään.
Uskoisin korruption ja puukaupan olemuksen olevan siinä, ei voi olla, että asiasta ei ole annettu tietoa.Kovin näyttää väitöskirjan lukeminen jääneen laihaksi ja vanhan aikaiseksi. Sanallakaan ei puututa varsinaiseen antiin, vaikka kysymys on tälläkin hetkellä samoista puukaupan ja korjuun ongelmista. LV on ollut aikaansa edellä jo vuosikymmeniä sitten.
Siellä väitöskirjan tiivistelmässä (seloste) todetaan mm. Erikoiskonekorjuu on viety yksityismetsään puun pystykaupan järjestelmällä, joka käytännössä on toiminut metsäyhtiöiden ja MTK:n välisenä korjuutyön yksinostosopimuksena. Se ohjaa metsätalousyrittäjät ostamaan vain metsäyhtiöiden erikoiskoneilla tuotettua korjuutyötä. Järjestelmän yksinostosopimuksen luonnetta tukee metsäyhtiöiden pyrkimys kieltäytyä koneella teetetyn yrittäjien tai metsänhoitoyhdistysten hankkiman toimituspuun ostosta. Metsäyhtiöt näyttävät siis pyrkineen yksinoikeuteen korjuun palkkatyön teettämisessä.
Korjuutyön kilpailu puuttuu, johtuen kauppatavasta (pystykaupanjärjestelmä) ja korjuutyön yksinostosopimuksesta, vaikka käytännössä korjuu-urakoitsijat kilpailutetaan lähes hengiltä.Lauri Vaaran väitöskirjassa kerrotaan metsänvuokrauksesta, samoin tuotantokoneiston vuokrauksesta, kuin myös puukaupan muutostarpeesta.
Lähtökohta on, että noudatettaisiin yhtä ja samaa kauppa- ja mittaustapaa, niin että ei käytettäisi metsänomistajille omaansa ja teollisuudelle omaansa, vaan voitaisiin harmonisoida ne yhdeksi kauppa- ja mittaustavaksi, niin kuin Ruotsissa tiettävästi on ja siellä noudatetaan ainakin mittauksen osalta.
Jää sitten myyjän harkintaan, kenelle myy ja ketä käyttää puun toimittajana, vai toimittaako itse. Näinhän se toimii tälläkin hetkellä.
Työjohto, aikatauluttaminen, logistiikan ohjaus mm. on jo tänä päivänä yhä enemmän siirtyneet puun toimittajien tehtäväksi.
Menee oston kautta ja puun toimittajina toimivat motoyrittäjät/yhteenliittymät, metsänomistajien yhteenliittymät, yhtiöt yhteisöt yksityiset, mitä vaan.
