Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kieltämättä puuhuolto on merkittävä yhteiskunnallinen kysymys. Yli 90 % osuus puuhuollosta ei voi olla normaali kilpailua tuottava asetelma, vaan sitä voidaan pitää päinvastaisena kilpailua eristävänä tekijänä. Suomi AB kamppailee kaiken aikaa ja on kamppaillut jo vuosikymmeniä, näiden paikalleen jämähtäneiden kysymysten parissa. Kuten tällä hetkellä yhteiskuntasopimuksesta. Edistymistä jarruttaa instituutio instituutiossa, joka on lähtökohtaisesti valtaansa ylivoimaisesti suurempi tekijä näissä kysymyksissä. Toivottavasti sopimukseen päästään ja yrittämisen kulttuuri voi muuttua.
Juuri näin. Hyvähän se on metsäkonemiesten kehuskella, kun itse kehuvat ja onhan heillä tuhti isäntä teollisuus ja varma maksaja metsänomistaja. Metsänomistajan kannalta tilanne on kuitenkin vaikea. Puun hinta on luokattoman alhainen. Sitä painavat kalliit korjuun kustannukset. Harvennukset menevät jo talkoiden puolelle ja että niistä selvitään, on maksettava tukiaisia.
Kaikkinensa puukaupassa ja korjuussa kysymys on valtavista tulonsiirroista metsänomistajalta teollisuuden ja metsäkonemiesten, eli pystykaupan järjestelmän hyväksi.
On kyseenalaista arvostella metsänomistajan pyrkimyksiä saada kustannuksia alennettua ja saada puulle parempaa hintaa. Metsäomistajat yksittäisinä toimijoina, metsänomistajat yhteenliittyminä ja omien organisaatioiden kautta, siihen kyllä pystyvät. Tässä mielessä teollisuuden pystykaupan järjestelmä ei tähän hintahuutoon pysty vastaamaan.Onhan tämä metsäkonemiehiltä hurskastelua, joka ei jätä metsänomistajalle, varsinkaan maa/metsätalousyrittäjälle paljoa pelimerkkejä. Siitä on huolen pitänyt puukauppaa ja korjuuta ylläpitävä teollisuuden monopoli. Toimiva ja logistiikaltaan huippuun viety systeemi se on, mutta se jättää myös metsänomistajan ja maatalousyrittäjän kannalta lukuisia vakavia puutteita. Näitä lukkoja LV on ja on syytä olla aukomassa.