Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Voi se olla vilusta ja kylmästäkin, ainakin kosteasta ja valon puutteesta, hoitamattomista kuusikoistakin, on otollinen mikroilmasto sienelle ja sen itiölle levitä tiheiköissä. Samaan tapaan kuin tyvitervas ja maannousema viihtyvät nekin näissä olosuhteissa.
aivan jos vielä kertoisit miten se oli peltomyyrien osalta.
Jos myyränsyöjillä tarkoitetaan kettuja, on ilmoitettu määrä 400 000 liikaa. Kettujen vuosiluokka lienee n. 150 000 ja saalismäärä n. 40 000. Vastaavasti supeja n. 700 000/200.000.
Vaikka myyrille on ottajia ja normaali tilanteessa pedot pitävät tehokkaasti myyrätasapainoa yllä, on myyrien massaesiintymille myös toisen lainen selitys.
Veroleimikoiden jälkeen, vaikka petoihin on osoitettu tehostettua pyyntiä, eivät myyräkannat ole siitäkään huolimatta nousseet. Myyrien massaesiintymiä ja taimistotuhoja ei sen jälkeen ole esiintynyt.Ainakaan Järvi-Suomen avohakkuut lisääntyivät vasta 70-80 luvuilla metsäkoneistamisen ja puukauppatavan muutoksen yhteydessä pystykaupoiksi. Sitä ennen uudistushakkuut olivat metsänhoidollisia, kuten siemenpuu, suojuspuu, verhopuusto tai muuta vastaavaa, jotka kirjattiin uudistushakkuisiin. Varsinaiset avohakkuut tulivat vasta tämän jälkeen ja savuttivat huippunsa myyrien massaesiintymien kannalta metsäveromuutoksen päättyessä.
Sen jälkeen myyrien massaesiintymiä ei ole ollut, sillä metsien käsittelytavat muuttuivat, mentiin harvennuksille, on purettu mm. siirtymäajan rästejä ja ensiharvennuksia on ollut paljon. Myös tämän tilastollinen vuosikirja osoittaa, samoin kuin puukauppamäärien lisääntymisen veromuutoksen ajalta.Avohakkuualueiden heinettyminen, eli biomassan kasvaminen avohakkuualueelle on todellisuutta myyrille, mutta havujen biomassa on se ensivaiheen kattaus, joka edesauttaa myyrien massaesiintymien aikana taimistotuhon istutetuille taimille.
Rohkenen väittää, että myyrien massaesiintymien aikana pedot eivät vakauttaneet myyräkantoja, vaan oli toimintatavoista. Voidaan osoittaa mm. poliittisista ja taloudellisista ulottuvuuksista, joista aiheutui muuan myyräongelma, joka nyt näyttää rauhoittuneen.
Havaintojen mukaan myyrien massaesiintymät ainakin eteläisessä ja keskisessä Suomessa ajoittuvat metsäveromuutoksen 1990/2010 vuosikymmenille.Toki lisääntyneitä myyrien massaesiintymiä oli jo sitä ennen.
Avohakkuut, jotka saavuttivat huippunsa 2010 vuosikymmenen lopulla, ennen veromuutoksen päättymistä, aiheuttivat mitä toden näköisemmin nämä massiiviset myyrätuhot istutetuille taimistoille. Poikkeuksellisen runsaat avohakkuut ja biokattaus metsänhoidon toimenpiteenä, oli riittävä muutos aikaansaamaan peltomyyrien massaesiintymät.
Siihen aikaan myyrien aiheuttamia tuhoja inventoitiin ja korvattiin. Ohjeistettiin myös sopivia istutus ajan kohtia. Oli uutisia myyrien kannanvaihtelusta, jota seurattiin. Oli uutisia myös 3-4 vuoden välein toistuneista/toistuvista myyräsykleistä ja odotettavissa olevista myyrähuipuista.
Metsänhoidon olosuhteissa veromuutoksen päättymisen jälkeen tapahtui kuitenkin muutos. Myyrien massaesiintymiä ei enää tullutkaan. Metsien käsittelytavat muuttuivat, veroleimikot tulivat hakatuiksi ja metsien käsittelyssä siirryttiin enemmän harvennuksille. Myös havujen talteenotto on vaikuttanut myyräkantoihin.
Toki laaja-alaiset myrskytuhot ovat vaikuttaneet myyräkantoihin lisäävästi.
Myyrien massaesiintymät ovat toistaiseksi taakse jäänyttä elämää. Ottamatta kantaa myyrä- ja petokantojen ns. normaaleihin kannanvaihteluihin ja perehtymättä tähän pitkään viestiketjuun, myyrien massaesiintymälle on myös toisen lainen selitys.
Peltomyyrien massaesiintymät ajoittuvat 1990 ja 2010 vuosikymmenille. Ajankohta on sama kuin metsäverotuksen siirtymäaika 1993-2005. Tämän pitkän siirtymäajan 13 v. aikana, myyrien aiheuttama tuho oli poikkeuksellinen ja niin oli myös tuhon aiheuttaja. Peltomyyrien massaesiintymät aiheutti poikkeuksellisen runsaat avohakkuut. Aukkoa lyötiin aukon viereen ja näin katettiin myyrille biokattaus. Mitkään petoesiintymät tai niiden kannanvaihtelut, eivät riitä selittämään tätä ilmiötä ja tuona aikana esiintyneet syklit kannanvaihtelussa aiheutuivat myyrien tautitilanteesta.Tällä hetkellä tilanne on rauhoittunut, hakkuut ovat siirtyneet harvennuksille ja nykyisten avohakkuiden havujen talteen otto on voinut vaikuttaa nykyiseen myyrä tilanteeseen.Duunarit ovat paljon vartioina, sopimuksen kieltämisen sijaan, heidän odotetaan nyt tekevän isänmaallisen teon. Se ei ole heiltä pois, vaan päinvastoin, kunnia heille ja se tarkoittaa kaikkia edunsaajia. Vahvana edunvalvonta organisaationa duunarit voisivat keskittyä olennaiseen, olla nostamassa kansakunta jaloilleen ja harjoittaa oman edunvalvonnan sijaan myös yleistä edunvalvontaa. Myös sitä yhteiskuntasopimus tarkoittaa. Kustannusten alentaminen tarkoittaa kaikkia ja se on edellytys hyvinvoinnille.
Pitäisi pystyä tunnustamaan se tosi asia, että on köyhdyttävä, ennen kuin pystytään rikastumaan ja saadaan kasvua aikaiseksi. Velkaelvytyksellä se ei ole onnistunut, tarvitaan velan oton vastapainoksi reilua kustannusten säästöä, joka on tässä tilanteessa jopa miinusmerkkistä. Siihen sopimukseen nyt olisi syytä mennä. On yritysmaailmasta hyviäkin esimerkkejä, on saatu jopa selvitystilan uhasta joustoja, joka on mahdollistanut uuden tulemisen. Ei tähän muuta tarvita, mutta on on se vaikeaa, saavutetuista eduista ei voi luopua, ymmärretään että se on heiltä pois, vaikka se koskee kaikkia ja mahdollistaa kasvun.
Puhutaan isännättömästä rahasta, menee jo miljardi luokkaan, onhan se iso raha maaseudulle ja maa- ja metsätalouteen, jos sen rahan saisi pitää. Toistaiseksi vielä se raha mitataan ulos.
Jos ei ole kysyntää ei voi olla myöskään tarjontaa. Metsänomistajat ovat tyytyneet teollisuuden pystykauppoihin ja sitä kautta tulevaan korjuupalvelun tarjontaan. Se että metsänomistajat voisivat menestyä, suurin syy on puun hinnassa, joka on riittämätön, tukeilla olematon ja voi olla jopa miinus merkkinen. Teollisuuden korjuupalvelu on pitänyt huolen siitä, että metsänomistajien korjuupalvelulla ei ole kysyntää. Metsänomistajien n. 10 prosentin markkinaosuus on täysin riittämätön kilpailemaan hinnasta.